Háliidat go searvat Arktalaš mánnávuođa dutkanprošektii? 

Dát lea gažaldat dutnje ahte háliidat go searvat pilohtadutkamuššii veahkaválddi ja illástemiid birra: Arktalaš mánnávuohta. Pilohtadutkamuša ulbmil lea guovttesuorat. Mii háliidat álggos geahččalit ođđa gažadanskovi du vásáhusain veahkeválddi ja illástemiid, identitehta, dearvvašvuođa ja čálggu birra. Mii háliidit gullat dus movt don leat vásihan ja  ipmirdan gažaldagaid, makkár gažaldagaid lei váttis vástidit, ledje go muhtun gažaldaga maid lei váttis ipmirdit ja man guhkes áiggi adnet gažaldagaid iskkadeapmái. Nu mii sáhttit čađahit rievdadusaid, vai iskkadeapmi šaddá vel buoret. Dasa lassin mii háliidat kártet du vásáhusaid ja dovdduid mat leat čadnon dasa ahte leat nuorra Davvi-Norggas odne ja guhkit áiggi vuolde, ja oažžut eanet dieđuid das movt don leat vásihan  veahkaválddi, illástemiid, identitehta, dearvvašvuođa ja čálggu. Dán čállagis mii dutnje almmihit dieđuid ja ulbmila prošeavtta birra ja maid searvan mearkkaša dutnje.

Ulbmil

Dutkanprošeavttas min áigumuš lea kártet leatgo ja man ládje don leat vásihan veahkaválddálašvuođa ja illásteami. Nuorat  leat iežaset eallima áššedovdit ja mii háliidit gullat din jiena ja oaiviliid. Mađi eanet vástádusaid mii oažžut  dađi buoret vejolašvuohta lea mis veahkehit nu ollu nuoraid go vejolaš. Vai mii čielgasit galgat sáhttit čoahkkáigeassit de lea dehálaš ahte mii oažžut vástádusaid iešguđetge čearddalaš nuorain ja geain leat iešguđetlágan vásáhusat. Du jietna lea dehálaš  leatgo vásihan veahkaválddálašvuođa ja illásteami vai it. Iskkadeapmi vuolggaha dehálaš máhtolašvuođa mii dagaha ahte sáhttit ovdánahttit buoret dearvvašvuođafálaldagat mánáide ja nuoraide geat orrot davvin ja geat leat vásihan veahkaválddálašvuođa dahje illástemiid.

Manin jearrat dus ahte háliidat go oassálastit?

Don leat bovdejuvvon oasálastit  iskkadeapmái danin go don leat gaskal 13 ja 19 ahkásaš nuorra, leat oahppi nuoraidskuvllas ja orut Davvi-Norggas. Sáhttá maiddái leat nu ahte mii leat duinna váldán oktavuođa maŋŋil go leat oassálasttán iskkadeami ovdalis ja miehtan ahte mii oažžut lobi dutnje sáddet šleađgaboastta ja čuovvolahttit árabut iskkadeami mas ledjet mielde.

MAID MEARKKAŠA PROŠEAKTA?

Arktalaš mánnávuođa-dutkos čađahuvvo skuvlaáiggis, ja dii juhkkojuvvobehtet skuvlaluohkáid mielde. Iskkadeapmi lea digitála hámis ja vástiduvvo neahttaskovi bakte. Ovdal go iskkadeapmi álggahuvvo de oahpaheaddji álggos čájeha filmmaža Arktalaš mánnávuođa-dutkamuša birra. Maŋŋil go filbma lea čájehuvvon de lea dis vejolašvuohta ovddidit gažaldagaid oahpaheaddjái. Maŋŋil dan de oažžubehtet neahttačujuhusa masa sisalogget. Dohko galggat sisalogget iežat dábálaš Feide geavaheaddjinamain ja dovdosániin. Jus du skuvllas eai geavat Feide, de oahpaheaddjis oaččut iežat geavaheaddjinama ja dovdosáni. Go leat sisaloggen de rahpasa siidu mas galggat russet ahte mieđatgo searvat iskkadeapmái vai it (jus háliidat searvat iskkadeapmái).

Iskkadeapmi čađaheapmái ráddjejuvvo sullii 60 minuhta. Sii geat eai dáhto searvat iskkadeapmái galget čohkkat seamma lanjas ja bargat skuvlabihtáid dihtormašiinnas. Don it dárbbaš earáide muitalit servet go iskkadeapmái vai it.

Gažadanskovis mii álggos jearahit veaháš du birra. Mii háliidit diehtit veaháš du birra, vaikko don leat anonyma dahje namaheapmin midjiide. Mii jearrat movt dus lea bearrašat ektui ja iežat astoáiggis, maid oažžut lobi ruovttus dahkat, ja mii du mielas lea dohkálaš  ahte rávisolbmot láhttejit nuoraid ektui, ovdamearkka dihte go sii leat suhtus. Mii jearrat leat go vásihan makkárge veahkaválddi dahje illásteami . Mii háliidit maiddái diehtit veaháš du mánnávuođa birra. Mii háliidit maiddái diehtit movt du lea dál go leat nuorran, ja jearrat danin maiddái čearddalašvuođat birra  (sámi, kvena, dáža, eará), givssideami, dearvvašvuođa, sihke psyhkalaččat ja gorutlaččat, movt don hálddašan hástalusaid ja ozat veahki jus doarjaga dárbbašat, skuvlla, čálggu, neahttageavaheami ja nahkáriid birra.

Danin lea dehálaš ahte don rehálaččat vástidan, eaige dás gávdno boasttu dahje rievttes vástádusat. Don sáhtát geiget gieđat jus dárbbašat veahki jus lea juoga maid it ipmir. Oahpaheaddji lea ožžon dieđu ahte son ii galgga čuoččut šearpma dahje du duogábealde nu ahte oaidná du vástádusaid almmá dus álggus jearramis lobi.

Mii doaivut ahte don ja earátge liikojit ahte earát eai guovlla guđet guimmiideaset vástádusaid.

Danin go min áigumuš lea čuovvut du guhkit áiggi vásáhusaid, mii áigut – jus don dan dohkkehat fas váldit duinna oktavuođa juogo šleađgaboastta dahje sms bakte –  ja bivdit du deavdit seamma dahje sullásaš skovi juohke goalmmát jagi dassážiigo leat deavdán 24 jagi. 

VEJOLAŠ OVDAMUNIT JA VÁIVVÁDUSAT

OVDAMUNIT: Don sáhtát veahkehit eará mánáid ja nuoraid geat leat váttis dilis. Don sáhtát leat veahkkin eastadeames veahkaválddálašvuođaid ja illástemiid mánáid ja nuoraid vuostá. Don sáhtát muitalit iežat vásáhusaid, dovdduid ja jurdagiid oskkáldas, oadjebas ja priváhta ládje. Don sáhtát jearrat veahki jus dan háliidat. VÁIVVÁDUSAT: Don sáhtát oažžut gažaldagaid mat guosket  váivves dáhpáhusaide maid eallimis leat vásihan. Iskkadeapmi  sáhttá boktit muittuid váttis vásáhusain. Don ieš mearridat háliidat go vástidit dáid gažaldagaid. Gažadanskovi loahpas leat dieđut dearvvašvuođafálaldagaid birra ja olbmuid birra geaiguin sáhtát oskkáldasat hupmat, jus dan dárbbašat.

EAKTODÁHTOLAŠ SEARVAN ja vejolašvuohta máhcahit mieđáhusa

Searvan prošektii lea eaktodáhtolaš. Go leat sisaloggejuvvon de das lea siidu mas russet jus mieđat searvat iskkadeapmái dahje it (háliidat go searvat iskkadeapmái). Don sáhtát guođđit dan gažaldaga vástitkeahttá  jus it hálit vástidit gažaldaga, ja don sáhtát geassádit iskkadeamis gasku dahje iskkadeami mannolagas jus gáđat go servet. Jus dieđihat midjiide ahte don háliidat geassádit iskkadeamis, de mii sihkkut du vástádusaid mat juo leat vurkejuvvon. Váldde dalle oktavuođa prošeaktajođiheddjiin Ketil Lenert Hansen (Guovllolaš máhttoguovddáš mánáide ja nuoraide  (RKBU Nord) UiT Norgga Arktalaš Universitehta, ketil.lenert.hansen@uit.no). 

MII DÁHPÁHUVVÁ DIEĐUIGUIN DU BIRRA?

• Leat dušše dutkit geat barget prošeavttain geat sáhttet gávdnat du ja diehtit maid don leat vástidan. Dutkin lea jávohisvuođageatnegasvuohta!
• Don ieš mearridat muitalat go váhnemiidda ahte don leat searvan iskkadeapmái ja maid don leat vástidan.
• Ii oktage skuvllas beasa gullat eaige oaidnit maid don leat vástidan.
• Iskkadeamis eai almmuhuvvo dieđut du vástádusain mat sáhttet dagahit ahte lea vejolaš fuomášit ahte leat du vástádusat dahje guđe suohkanii dahje skuvlii vástideaddji gullá.

Bohtosat galget:

• ovdánahttit máhtolašvuođa dan birra makkár dilli nuorain Norggas lea odne, ja makkár vásáhusat sis leat ruovttus ja eará báikkiin
• dagahit álkibun rávisolbmuide veahkehit mánáid ja nuoraid geat dál ellet dahje leat vásihan veahkaválddálašvuođa ja illásteami
• dagahit ahte unnit mánát ja nuorat galget vásihit ja dovddat veahkaválddálašvuođaid ja illástemiid boahtteáiggis.

Dieđut du birra vurkejuvvojit dorvvolaš ja suddjejuvvon dihtorvuorkái. Don sáhtát geassádit dutkosis jus gáđat go servet. Dalle mii jávkadit buot du vástádusat . Iskkadeami bohtosat almmuhuvvojit norgalaš raporttas, nationála ja riikkaidgaskasaš dieđalaš čállosiin. Mediat sáhttet almmuhit raportta sisdoalu. Dieđuin mat almmuhuvvojit ii leat vejolaš dovdát ovttaskas ohppiid, skuvlla dahje suohkana/gieldda.

Dieđut mat čálihuvvet du birra galget adnot nu movt prošeavtta ulbmilis lea čilgejuvvon. Dus lea vuoigatvuohta oažžut dieđuid makkár dieđut du birra leat čálihuvvon ja njulget vejolaš boasttu dieđuid du birra. Dus lea maiddái vuoigatvuohta oaidnit makkár sihkkarastindoaimmaid mielde dieđut meannuduvvojit.

Jus dieđut mat leat vurkejuvvon dagaha ahte du sáhttá dovdáhit, de dus lea vuoigatvuohta :

• - oaidnit makkár heaggadieđut du birra leat vurkejuvvon,
• - njulget heaggadieđuid iežat birra,
• - sihkkut heaggadieđuid du birra,
• - oažžut máŋgosa iežat birra vurkejuvvon heaggadieđuin (dataportabilitet), ja
• - sáddet váidaga personsuodjalusa áittardeaddjái dahje dihtorbearráigehččui du heaggadieđuid meannudeami birra.

Buot dieđut meannuduvvojit almmá namaid ja eará olmmošdovddiidandieđuid haga. Lea kodat mat dagahit ahte vástádusat ja dieđut čadnet du nammalisttu bakte. Leat dušše dutkit geat ožžot oaidnit dan listtu. Berošteaddji dutkit dahje studeanttat geat čállet dutkosa prošeavtta vuođul ožžot maiddái oaidnit dieđuid, muhto leat namakeahtes hámis. Dain ii leat laktinkoda iige eará njuolga dahje eahpenjuolga  identifiserendieđut. Dáid dieđuid vuođul ii leat vejolašvuohta identifiseret du. Dieđut du birra anonymiserejuvvot maŋŋil prošeavttaloahpa 31.12.2030.

ČUOVVULAHTTINISKKADEAPMI

Lassin kártemis du vásáhusaid veahkaválddálašvuođa ja illásteami nuoraid vuostá, lea okta dutkosa ulbmiliin guorahallat movt sii áiggi mielde rivdet  ja makkár bealit dat duođastit dákkár rievdadusaid. Danin mun bivddán ahte don deavddát gažadanskovi juohke goalmmát jagi gitta dassážii go deavddát 24 jagi. Dán dutkosa oassálastin de duinna fas dáidit váldit oktavuohta čuovvulahttinprošeavttaid oktavuođas.

DOHKKEHEAPMI

Medisiinnalaš ja dearvvašvuođafágalaš regionála komitéa lea árvvoštallan prošeavtta, ja lea mieđihan ovdagihtii dohkkeheami (Nr. 137011) ja Norgga Dutkandieđuid Guovddáš (Norsk Senter for Forskningsdata) (NSD)  persovdnasuodjalanlága mielde (Nr.321558). 

Ođđa heaggadiehtolága mielde lea diehtoovddasvástideaddji  Neahttaskovvi/TSD ja prošeaktajođiheaddji Ketil Lenert Hansenis iešheanalaš ovddasvástádus du birra dieđuid sihkkarastimis  lea lágalaš vuođđu. Dán prošeavttas lea rievttálaš vuođđu EO personsuodjalusnjuolggadusa artihkal 6 nr. 1a ja artihkal 9 nr. 2a ja du mieđáhus.

Dus lea riekti váidit du dieđuid meannudeami Diehtobearráigehččui.

GULAHALLANDIEĐUT

Jus dus leat gažaldagat prošektii de sáhtát váldit oktavuođa Ketil Lenert Hansen (ketil.lenert.hansen@uit.no, tel.: 90791116).

Ásahus personsuodjalanáittardeaddji lea Joakim Bakkevold (personvernombud@uit.no, tel.: 776 46 322)

GOS SÁHTÁT OAŽŽUT VEAHKI?

Beroškeahttá searvvat go Arktalaš mánnávuođa - dutkosa vai it, de sáhtát oažžut veahki. Muitte ahte don sáhtát oažžut veahki jus fuolastuvat earáid go iežat  dilis. Don sáhtát hupmat soapmásiin geasa luohtát iežat skuvllas dahje dearvvašvuođadivššáriin. Son lea liige olámuttos dan áiggis go iskkadeami čađahuvvo ja lea diehtá ahte soapmásat sáhttát dárbbašit rávisolbmo geainna besset humadit.

Gávdnojit maiddái máŋga veahkketelefovnna, sihke anonyma ja ii-anonyma.

liŋka