Arktalaš mánnávuohta – nuoraidiskkadeapmi illástemiid ja  veahkaválddi birra

Ulbmil dáinna dutkosiin lea kártet sámi ja eará nuorat dihtet ja vásihit go leat nuorat Davvi-Norggas odne   ja guhkit ággi vuolde, ja oažžut eanet dieđuid sin vásáhusaid illástemiin, veahkaválddálašvuođain, identitehtas (sámi, kvena, dáru, eará), dearvvašvuođas ja dearvvašvuođain ja čálgguin.

Ulbmil

Dán dutkanprošeavttas mii áigumuš lea kártet sámi ja eará nuoraid dieđuid ja vásáhusaid  illástemiid ja veahkaválddálašvuođaid 13-19 ahkejoavkkus. Máŋga vástádusa dagahit vejolašvuođa veahkehit nu ollu nuoraid go vejolaš. Vai mii čielgasit sáhttit cealkit, de lea dehálaš ahte mii oažžut vástádusaid iešguđetge čerdii gullevaš nuorain ja geain leat iešguđege vásáhusat. Sin jietna lea dehálaš leatgo vásihan veahkaválddi vai eai. Iskkadeapmi vuolggaha dehálaš máhtolašvuođa mii dagaha vejolažžan ovdánahttit buoret dearvvašvuođaveahki mánáide ja nuoraide geat leat gullán veahkaválddit ja illásteami ja gásset Davvi-Norggas.

MAID MEARKKAŠA PROŠEAKTA?

Arktalaš mánnávuođa-dutkamuš čađahuvvo skuvlaáiggis, ja oahppit čohkkájit ovttas luohká mielde. Iskkadeapmi lea digitála hámis ja vástiduvvo neahttaskovi bakte. Ovdal iskkadeapmi álggahuvvo oahpaheaddji vuos čájeha oanehis diehtofilmma Arktalaš-mánnávuođa-dutkamuša birra.

Gažadanskovis jearrat mii nuorain vástádusaid sin árgabeaivvis. Mii jearrat nuorain bearašgaskavuođat ja maid sii buđaldit astoáiggis, maid sii ruovttus ožžot bargat. Mii jearrat leatgo sis makkárge vásáhusat  iešguđetlágan veahkaválddálašvuođain. Mii jearrat sis mánnávuođaset birra. Mii háliidit gullat movt sis mielas sin nuorravuohta lea, ja jearrat danin maiddái čearddalašvuođaset birra (sámi, kvena, dáru, eará), danin go Davvi-Norggas orrot sihke sápmelaččat, kvenat, dážat ja olgoriikkalaččat. Mii jearrat givssideami, dearvvašvuođa, sihke psyhkalaš ja rumašlaš, movt sii hálddašit hástalusaid ja ohcet go veahki jus dárbbašit, skuvlla birra, neahttageavaheami ja oađđima birra.

Mii háliidit maiddái čuovvut du nuora guhkit áiggi vásáhusaid, de mii áigut – jus dii dan dohkkehehpet, fas váldit oktavuođa singuin golmma jagi  geahčen ja juohke goalmmát jagi dassážii go devdet 24 jagi.

MII VURDOJUVVO SKUVLLAIN?

•  Skuvla galgá láhčet vejolašvuođa iskkadeami čađaheapmái. Skuvlajođiheaddji galgá nammadit gulahallanolbmo Arktalaš mánnávuođa-iskkadeapmái.
• Skuvla galgá juohkit dieđuid iskkadeami birra skuvlla ohppiide. Skuvlii fállojuvvo vejolašvuohta searvat oahpahusseminárii gos galget oažžut dieđuid ja oahppat movt iskkadeapmi čađahuvvo ja movt hálddašit dilálašvuođaid mat sáhttet čuožžilit. Seminára lea eaktodáhtolaš.
• Skuvla galgá láhčet 60 minuhta iskkadeami čađaheapmái klássaluohkáin
• Skuvlla dearvvašvuođadivššárii galgá dieđihuvvot ahte iskkadeapmi galgá čađahuvvot ja goas. Son ferte leat liige olámuttos dan beaivvi go iskkadeapmi čađahuvvo ja čuovvovaš beivviid.
• Skuvlla eará bargit berrejit oažžut dieđuid iskkadeami birra ja goas dat galgá čađahuvvot.

MAID OAŽŽU SKUVLA JA SUOHKAN GO SERVET?

• Skuvla ja suohkan ožžot vejolašvuođa searvat iskkadeapmái Davvi-Norggas mii kárte sámi ja ii sámi nuoraid vásáhusaid veahkaválddálašvuođas 13-19 ahkásaš nuoraidjoavkkus.
• Skuvla ja suohkan ožžot vejolašvuođa ovdanbuktit dehálaš máhtolašvuođa mii šaddá dehálažžan go galgat ovdánahttit veahkkefálaldagaid nuoraide geat vásihit veahkaválddálašvuođaid.
• Arktalaš mánnávuođa-iskkadeapmi sáhtte dagahit ahte dihtomielalašvuohta veahkaválddálašvuođa ektui  nuoraid vuostá oassálastti skuvllain ja suohkaniin buorrána.
• Suohkana oahpaheaddjit ja dearvvašvuođadivššár bovdejuvvo searvat fágakonferánsii gos iskkadeami bohtosat almmuhuvvojit.

MANIN MÁNÁT JA NUORAT IEŽA BESSE MEARRIDIT HÁLIIDIT GO SEARVAT?

Dearvvašvuođadutkanlága § 17 ođđa láhkaásahusa mielde, sáhttet badjel 12 jahkásaš nuorat ieža miehtat  searvat soames dearvvašvuođadutkamiidda. Dát addá earenoamáš vejolašvuođa ahte nuoraidjietna galgá gollot ja vuhtiiváldot, nu movt ON mánáidkonvenšuvnna  guoktenuppelogát artihkkalis ovdanboahtá.

Mii háliidit ahte buot nuorat, maiddái sii geain leat váhnemat geat iežaset beroštumiid dihte eai dáidde háliidit ahte mánát galget vástidit gažaldagaid veahkaválddálašvuođa birra, eaige ahte mánát galget oažžut vejolašvuođa searvat.

MII DÁHPÁHUVVÁ DIEĐUIGUIN MAT ČOHKKEJUVVOJIT?

• Čohkkejuvvon dieđut vurkejuvvojit dorvvolaččat suddjejuvvon dihtorvuorkái.
• Leat dušše Arktalaš mánnávuođa-dutkama dutkit geat ožžot oaidnit vurkejuvvon dieđuid.
• Iskkadeami bohtosat almmuhuvvojit raporttas ja nationála ja riikkaidgaskasaš dieđalaš čállosiin.
• Dieđut eai almmuhuvvo dakkár hámis ahte ii leat vejolaš dovdát ovttaskas ohppiid, skuvllaid dahje suohkaniid.

MOVT SIHKKARASTIT AHTE NUORAT GEAT VEAHKI DÁRBBAŠIT DAN OŽŽOT?

Dát galgá leat oadjebas iskkadeapmi , ja nuorat  geat ellet dorvvuhis dilálašvuođain galget oažžut veahki.

Buot oahppit, sihke sii geat servet iskkadeapmái ja maiddái sii geat eai vállje searvat iskkadeapmái, ávžžuhuvvojit jearrat veahki jus leat váttis dilis. Sii ožžot čielga dieđuid gos sáhttet veahki oažžut gos lea rávisolmmoš geainna sáhttet hupmat dahje veahki oažžut.

Go iskkadeapmi čađahuvvo de oahppit ožžot gihtii diehtogoartta mas leat dieđut veahkketelefovnna birra gosa sáhttet čuojaldahttit jus háliidit hupmat soapmásiin gii ii gula skuvlii.

Nuorat geat servet iskkadeapmái galget iskkadeapmái galget skovi maŋimus siiddus vástidit dáhttot go veahki. Das sáhttet čállit namaset ja telefovdnanummára jus háliidit oktavuođa. Sii sáhttet maiddái ieža válljet gii galgá singuin váldit oktavuođa ja movt. Oahppit sáhttet válljet háliidit go ahte skuvla ovddasteaddji dat galgá singuin váldit oktavuođa, vai Rukses Ruossa Nuoraid veahketelefovdna ”Kors på Halsen”,  dahje mánáidsuodjalusa rávisolmmoš. Arktalaš mánnávuođa-dutkamuš gaskkusta ohppiid sávaldagaid vai rávisolmmoš singuin váldet oktavuođa.

Oassádalli skuvllaid dearvvašvuođadivššár galgá miehta iskkadanvahku leat gávdnamis lahkosis ja leat gearggus čađahit ságastallamiid.

Arktalaš mánnávuođa dutkamuš áigu lágidit oahpahusseminára bargiide daid suohkaniin geat servet guorahallamii.