Arktalaš mánnávuohta – nuoraidiskkadeapmi veahkaválddi vásáhusaid birra

Dutkosa ulbmil lea kártet makkár vásáhusat sámi- ja eará nuorain leat bajásšaddat nuorran Davvi-Norggas dál ja guhkit áiggi vuolde, ja oažžut eanet dieđuid sin vásáhusain veahkaválddi, illásteami, identitehta (sámi, kvena, dáru, eará), dearvvašvuođa ja čálggu ektui.

Ulbmil

Dán dutkanprošeavttas min áigumuš lea kártet sámi ja eará nuoraid vásáhusaid illástemiid  ja veahkaválddálašvuođaid birra 13-19 ahkejoavkkus. Máŋga vástádusa iskkadeamis  dagaha vejolažžan loguid ávkkástallat veahkehit nu ollu nuoraid go vejolaš. Vai mii sihkkarit galgat sáhttit čoahkkáigeassit  de lea dehálaš ahte mii oažžut ollu vástádusaid iešguđetge čerdii gullevaš nuorain. Sin jietna lea seamma dehálaš leatgo vásihan illásteami ja veahkaválddi vai eai. Iskkadeapmi lea dehálaš máhtolašvuohta mii dagaha ahte sáhttit ovdánahttit veahkkedoaimmaid mánáide ja nuoraide geat leat gillát illásteami ja veahkaválddi  ja orrot Norggas.

MAID MEARKKAŠA PROŠEAKTA?

Arktalaš mánnávuođa-dutkan čađahuvvo skuvlaáiggis, ja dii čohkkábehtet klássat ovttas. Iskkadeapmi lea digitála hámis ja vástiduvvo neahttaskovi bakte. Ovdalgo iskkadeami álggahuvvo, de oahpaheaddji čájeha filmmaža Arktalaš mánnávuođa-dutkama birra.

Gažadanskovis jearrat mii nuorain árgabeaivviset birra. Mii jearrat makkár gaskavuohta sis lera bearrašii ja maid sii buđaldit astoáiggis, maid don ruovttu lobiin oažžut bargat. Mii jearrat makkár vásáhusat sis sáhttet leamašan illástemiid ja veahkaválddálašvuođaid ektui. Mii jearrat nuorain mánnávuođaset birra. Mii háliidit gullat makkár dilli sis lea nuorran, ja mii jearrat maiddái sin čearddalašvuođa  birra (sámi, kvena, dáru, eará), danin go Davvi-Norggas orrot sihke sámit, kvenat, dážat ja olgoriikkalaččat. Mii gažadit givssideami , dearvvašvuođa, sihke psyhkalaš ja rumašlaš, movt sii hálddašit hástalusaid ja ohcalit go veahki jus sii dárbbašit doarjaga, skuvlla birra , čálggu, neahttageavaheami ja nagirvári birra.

Mii háliidit maiddái čuovvut din nuoraid guhkit áiggi ipmárdusaid ja vásáhusaid , dáhttut mii – jus dii dan dohkkehehpet, fas váldit oktavuođa singuin golmma jagi geahčen ja juohke goalmmát jagi dassážii go devdet 24 jagi.

MANIN LEA DEHÁLAŠ AHTE NUORAT SERVET ISKKADEAPMÁI?

Vai oažžut luohtehahtti veahkaválddi ja illásteami loguid nuoraid vuostá Davvi-Norggas, de lea dehálaš ahte nu ollu go vejolaš bovdejuvvon servet iskkadeapmái.

Mii háliidit ahte nuoraid geain leat iešguđetlágan vásáhusat servet vai mii oažžut buoret dieđuid das movt lea leahkit nuorran Davvi-Norggas odne, sihke buriid ja heajut vásáhusaid. Dát galgá veahkehit dutkit, politihkkariid ja earáid geat barget mánáiguin ja nuoraiguin geat leat váttis dilis, buorebut eastadit boahttevaš veahkaválddálašvuođaid ja illástemiid mánáid ja nuoraid vuostá.

Go dutkkus čađahuvvo almmá váhnemiid dohkkeheami haga de dat láhče nuoraide earenoamáš vejolašvuođa gullot, nu movt daddjo ON mánáidkonvenšuvnna 12. artihkkalis.

MOVT SÁHTTET NUORAT SEARVAT ISKKADEAPMÁI ALMMÁ VÁHNENDOHKKEHEAMI

Arktalaš nuoraid-dutkosis galget nuorat (12 jahkásaš agi rájes 16 agi rádjai) ieža mearridit servet go vai eai.

Dát lea dehálaš vai nu ollu nuorat go vejolaš galget oažžut vejolašvuođa sarvat.

Ovdal lei nu ahte váhnemat álohii galge miehtat jus vuolil 16 jahkásaš nuorat galget beassat searvat dutkamii. Dán lága vuođđu lei dakkár jurdda ahte váhnemat álohii ledje sii geat buoremusat sáhtte juohkit nuoraide dieđuid ja doarjut sin go serve guorahallamiidda. Vuođđun lei dalá jurdda ahte váhnemiin álohii galggai leat diehtu masa sin nuorat serve, ja galggai maiddái leat vejolašvuohta diehtit maid nuorat leat vástidan, vai sii buoremus lági mielde galge fuolahit váhnenovddasvástádusa.

Nuorat dat ieža buoremusat árvvoštallet dákkár áššiid, ja sáhttá lea váttisin ja áibbas rehálaččat vástidit jus váhnemat galget diehtit maid sii vástidit. Lea maiddái nu ahte ollu nuorat eai lea beassan searvat dutkamii, danin go váhnemat leat vajálduhttán miehtat, dahje go váhnemat man su sivaid geažil eai leat háliidan ahte nuorat galge searvat.

Vuoigatvuohta iešheanalaččat miehtat go lea badjel 12 jagi lea vuođđuduvvon Dearvvašvuođadáhkádusa § 17 láhkaásahusas , ja fápmuibiddjui jagi 2017.

MANIN LEA DORVVOLAŠ OASSÁLASTIT DUTKOSIS

Arktalaš mánnávuođa dutkosis ovttasbargat dutkiiguin geain lea viiddis hárjáneapmi ja vásáhus bargat áššiiguin mat gusket illásteapmái ja veahkaválddálašvuhtii mánáid ja nuoraid vuostá. Dutkin lea viiddis hárjáneapmi sámi dilálašvuođain, gálggain, čálggus ja dearvvašvuođas Davvi-Norggas. Min áigumuš lea ahte iskkadeapmi galgá ipmirduvvot dorvvolažžan ja heivehuvvon sámi ja ii-sámi 13-19 ahkásaš nuoraide.

UiT Norgga Arktalaš  Universitehta Dearvvašvuođafakultehta (RKBU Nord) Regionála diehtoguovddážis mánáide ja nuoraide lea guhkes hárjáneapmi ja duogáš bargat mánáiguin ja nuoraiguin ja bálvalusdoarjjan Davvi-Norgga suohkaniidda. 

Dutkit geat barget Arktalaš mánnávuođa dutkosiin lea viiddis vásáhus bargamis čearddalašvuođain, veahkaválddálašvuođain ja illástemiin, gálggain ja psyhkalaš dearvvašvuođain.

Iskkadeapmi lea hábmejuvvon ovttasráđiid Spican fierpmádagain (INTERNATIONAL SOCIETY FOR THE PREVENTION OF CHILD ABUSE & NEGLECT), mii lea čađahan sullásaš iskkademiid viidát miehta máilmmi.

Mis lea maiddái geavaheaddjisearvan iskkadeapmái, mas leat nuorat, vai iskkadeapmi galgá leat mávssolaš ja guoskevaš nuoraide.

Mii ovttasbargat oassálasttii skuvllaiguin ja skuvladearvvašvuođabálvalusain, vai nuorat galget oažžut veahki jus sii dan háliidit, leatgo searvan iskkadeapmái dahje eai.  

Personsuodjalus – MII DÁHPÁHUVVÁ DIEĐUIGUIN DU MÁNÁ BIRRÁ?

• Prošeakta čuovvu čavgadis personsuodjalusnjuolggadusaid, ja dieđut meannuduvvojit oskkáldasvuođain.
• Gažadanskovi vástádusat vurkkoduvvojit suollemas hámis dorvvolaš dihtovuorkkás. Leat dušše prošeavtta dutkit geat sáhttet oaidnit vástádusaid, ja dieđut meannuduvvojit álohii namakeahtes hámis.
• Váhnemiin ja oahpaheddjiin eaige leat vejolašvuođat oaidnit ja lohkat nuoraid vástádusaid.
• Iskkadeami bohtosat almmuhuvvojit raporttas, nationála- ja riikkaidgaskasaš artihkkalat. Dieđut eai almmuhuvvo dakkár hámis ahte lea vejolaš dovdát ovttaskas oahppi, skuvlla iige suohkana.

Dát GALGÁ LEAT DORVVOLAŠ ISKKADEAPMI, ja nuorat geat háliidit veahki galget dan oažžut

• Oassálastti skuvllaid dearvvašvuođadivššárat galget leat earenoamáš olámuttos ságastallamiidda skuvllain olles dan vahku go iskkadeapmi čađahuvvo.
• Nuora geat oassálastet iskkadeapmái ožžot gažaldaga neahttaskovis mas galget vástidit háliidit go gulahallama. Sii sáhttet ieža válljet háliidit go gulahallat maŋŋil iskkadeami, ja geainna háliidivčče gulahallat.
• Buot oahppit, sihke sii geat oassálastet iskkadeapmái ja maiddái sii geat eai oassálastte, ávžžuhuvvojit jearrat veahki jus leat váttis ja lossa dilis. Sii ožžot čielga dieđuid geainna váldit oktavuođa jus háliidit hupmat muhtun rávisolbmuin dahje oažžut veahki.
• Nuoraide lágiduvvojit dieđut geainna váldit oktavuođa jus dárbbašit veahki, man sáhttet dahkat sihke namakeahttá ja rahppasit.