Uusi tutkimus vähentää nuorten kväänitten ja norjansuomalaisten diskrimineerinkiä

Norjaksi: Ny forskning tar sikte på å redusere diskriminering av kvensk og norskfinsk ungdom | UiT

Kasuta meinaa ”å vokse oppe” norjaksi, ja se oon kans UiT:n uuen tutkimusprosektin nimi. RBKU Nord ja Mental Helse Ungdom oon saanheet 2,9 miljuunaa kruunua Stiftelsen Damilta. Prosektin moolina oon ehkästä diskrimineerinkiä ja eistäät oikeuksia ja maholisuuksia, niin ette kans nuoret joila oon kvääni eli norjansuomalainen tausta, saavat pareman tarjouksen psyykkisen tervheyen kans koulussa ja julkisissa ja vapaaehtosissa palveluksissa.

– Norjalaistamisela oon seuraamukset vielä tääpänä, ja met tiiämä ette diskrimineerinki joka mennee sukupolvitten ja yhtheiskunta-aloitten yli, saattaa antaat negatiiviset konsekvenssit lasten ja nuorten psyykkiselle tervheyelle ja elämänkvaliteetile kans tääpänä. Met toivoma ette tämä tutkimus saattaa eesauttaat niin ette diskrimineerinki vähenee, sannoo tutkija Soile Päivikki Hämäläinen. Hän työtelee Kasuta-prosektissa vuuen 2026 lopphuun asti. Professori Anita Salamonsen johtaa prosektia.

Vähän tutkimusta minoriteettinuorista

«NuoriKvääni/UngKven» -etuprosektin yhtheyessä tuli framile tarvet uuele tutkimuksele. Kasuta-prosekti haluaa kohata nyt tämän tarpheen. Kvääninuoret oon suurin organisasuuni kvääni eli norjansuomaisile nuorile. Het oon myötä Kasuta-prosektissa ja sanovat prosektista näin:

Kvääninuoret oon kiitoliset siitä työstä jonka oon tehty ette tämän tutkimuksen saatethaan alkaat. Met olema eriliikasesti tytyväiset siihen ette tutkimus aikoo viiä konkreettishiin toimhiin jokka voivat tehä kvääninä ja norjansuomalaisena kasumisen helpomaksi. Met näjemä ette se oon valtava tarvet tiiole tällä alala, sannoo Sofie Kampen organisasuunin puolesta.

Tutkimusprosekti sai tutkimuseettisen hyväksymisen hiljattain, ja nyt saattaa tutkimus alkaat kunnola.

– Nämät nuoret saavat tulevaisuuessa tarjouksen missä het saattavat kehittäät kulttuuri- ja kieli-identiteettiä. Tästä ei ole olemassa mithään tutkimusta. Sekä julkiset päätösvallat, palveluksen tarjoajat ja joukko itte toivovat enämpi tietoa siitä kunka julkiset ja vapaaehtoset palvelukset toimivat koulussa ja tervheystienastissa. Kouluitten ja teinastitten työtelijät toivovat ette het saattavat antaat tarjouksen joka kohtaa joukon tarpheet. Het toivovat tästä enämpi tietoa, sannoo Hämäläinen.

soile hamalainen.jpg — KVÄÄNITUTKIMUS: Postdok Soile Päivikki Hämäläinen oli myötä prosektissa «NuoriKvääni/UngKven». Nyt hän oon alkanu uuen kväänitutkimusprosektin

Nuorten kohtaaminen kouluvärkin ja terhveystienastitten kans

Tutkija toivoo ette saaha kontaktin monitten kvääni eli norjansuomalaisten nuorten kans. Moolijoukkona oon 16–35-vuotiset koko maassa. Tutkimuksessa puhutelhaan kans niitä kekkä työtelevät kouluissa, tervheystienastissa, eli vapaaehtosissa psyykkisen tervheyen organisasuunissa.

– Se oon tärkeä ette kattoat nuukemin esimerkiksi sitä kunka koulut kohtaavat nuoret joila oon kvääni eli norjansuomalainen tausta. Kaikki nuoret menevät kouluitten ja koulun tervheyspalvelusten läpitte. Siksi se oon tärkeä nähä kokevatko nuoret nämät areenat turvalisina ja hyvinä, sannoo tutkija. Hän oon ilonen siitä ette saattaa työtelä tässä prosektissa jossa laitethaan konkreettiset toimet joila paranethaan kompetansia.

Enämpi tietoa Kasuta-prosektista löytyy Mental Helse Ungdomin kotisivulta.

Sie saatat seurata prosektia Uit:n omilta sivuilta.

Jos sie haluat olla myötä prosektissa, ja hunteeraat mitä se meinaa, kirjota Soilele (soile.hamalainen@uit.no) eli Anita Salamonsen (anita.salomonsen@uit.no)

Publisert: 13.03.24 15:50 Oppdatert: 20.03.24 13:28

Helse og velferd Om UiT Samfunn og demokrati