Dieđut dárogillii / Informasjon på norsk
Goas: Duorastaga guovvamánu 8. b., dii. 0900-1600
Gos: SVHUM B-1005, UiT Norgga árktalaš universitehta, Romsa
Sámi vahkku 2018 ja universitehta 50 jagi ávvudeami oktavuođas bovdejit Romssa universitehta – Norgga árktalaš universitehta Sámi dutkamiid guovddáš ja Humaniora, servodatdiehtaga ja oahpaheaddjeoahpu fakultehta ávvuseminárii duorastaga guovvamánu 8. beaivvi 2018. Mii ávvudit ahte Sámedikki vuosttaš presideanta ja UiT gudnedoavttir, professor Ole Henrik Magga devddii 70 jagi borgemánu 12. beaivvi 2017.
Seminára guovdilastá Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggu erenoamážit ON siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna 27. artihkkaliin, ja dan dehálaš ja vuođđudeaddji sámepolitihkalaš ovdáneami mii lei 1980-logus. Dása gullet giella- ja kulturbarggut ja giellavuoigatvuođat, sámi váldoorganisašuvnnaid njunušrolla ovdal go ásahusat ceggejuvvojedje ja boazodoallolágaid guhkes sárgát. Sárgát gessojuvvojit otná guovddáš digaštallamiidda sámi siviilaservodaga birra, álbmotrievttálaš ovdáneapmái, riikkaidgaskasaš eamiálbmotdilálašvuođaide ja sámi ásahushuksemiidda masa maid gullá dutkan ja alit oahppu. Dán jagi lea 30 jagi áigi go Stuoradiggi dohkkehii sámelága, ja seminára guovdilastá guovddáš politihkalaš fáttáid Sámedikki barggus, nugo guolástus-, minerála- ja giellapolitihka, mas konsultašuvnnat doibmet váikkuhanfámu mekanisman.
Seminára lea rabas buohkaide. Bures boahtin!
Prográmma
Prográmma sáhttá rievdat.
Gaskavahku guovvamánu 7. b. 2018
1800: Rabas vuostáiváldin Ártnas - universitehta sámi kulturviesus. Guossoheapmi. Dearvvuođat Marit Myrvoll bokte. Kultuvrralaš ovdanbuktin.
Duorastaga guovvamánu 8. b. 2018
Latnja: SVHUM B-1005, UiT Norgga árktalaš universitehta, Romsa
Semináragielat: davvisámegiella ja dárogiella. Seminára dulkojuvvo.
0900-0930: Bures boahtin
Anne Husebekk, rektor, UiT Norgga árktalaš universitehta; Sonni Olsen, dekána, Humaniora, servodatdiehtaga ja oahpaheaddjeoahpu fakultehta; Tor Gunnar Nystad, Norgga Sámediggi
0930-0950: Dáiddalaš rahpan Anna Kaisa Partapuoli, studeanta, UiT Norgga árktalaš universitehta
0950-1010: Sámi organisašuvnnaid váldoáigi Sven-Roald Nystø, spesiálaráđđeaddi, Árran julevsámi guovddáš
1010-1030: Romssa musea – sámi kulturhistorjá ja kulturmuitosuodjaleapmi Dikka Storm, vuosttašamanueansa, UiT Norgga árktalaš universitehta
1030-1050: Gáfeboddu
1050-1110: Sámi giellaoahpahus ja iešguđetlágan giellamáhtut. Eatnigielas árbegillii Berit Anne Bals Baal, universitehtalektor, UiT Norgga árktalaš universitehta
1110-1130: Dutkanráđđi: «buktagii soaitá Ole Henrik Magga váikkuhan» Kari Morthensen, ovddeš spesiálaráđđeaddi, Norgga dutkanráđđi
1130-1215: Juoigan gulahallamiin Ánte Mihkkal Gaup, allaskuvlalektor, Sámi allaskuvla ja Bojen Ánte / Anders M. Skum
1215-1320: Beaiveborran
1320-1340: Boazologumudden – láhka ja Alimusriekti Kirsti Strøm Bull, professor em
1340-1400: Magga-earri – Riddoguolástuslávdegoddi, ja Stuoradikki mearrádus ahte mearrasápmelaččain eai leat historjjálaš eaige eamiálbmotvuoigatvuođat Steinar Pedersen, historihkkár
1400-1420: Rio Tinto Zinc ja minerálaohcan Eva Josefsen, vuosttašamanueansa, UiT Norgga árktalaš universitehta
1420-1445: Gáfeboddu
1445-1505: ON rolla eamiálbmogiid ektui ja ON eamiálbmotáššiid bistevaš foruma ásaheapmi Lars Anders Baer, Barents Euro-Arctic Council (BEAC), Working Group Indigenous Peoples (WGIP) lahttu
1505-1525: UiT ja Sápmi: Riikkaoasserelevánssas riikkaidgaskasaš álbmotriektái Ivar Bjørklund, professor, UiT Norgga árktalaš universitehta
1525-1545: (konsultašuvnnaid birra, tihttel boahtá) Hans-Kristian Hernes, professor, UiT Norgga árktalaš universitehta
1545-1600: Čoahkkáigeassin Else Grete Broderstad, professor, UiT Norgga árktalaš universitehta
Njuolga maŋŋel seminára guossohuvvo borramuš.
*******************
1800: Beaivváš Sámi Teáhtera čájálmas Snøfrid, báiki: Rådsstua