Buohccidikšu (oasseáiggi, čoagganeamit) – bachelor

Bistá: 4 jagi

Oahppobáiki: Guovdageaidnu

Ohcanáigemearri: golggotmánnu 16.b.2020

Foto: Stig Brøndbo /UiT

Háliidatgo šaddat buohccidivššárin erenoamáš gelbbolašvuođain sámegielas ja sámi kultuvrras? Dát oahppu UiT Norgga árktalaš universitehtas addá dutnje dábálaš buohccidivššároahpu, seammásgo oaččut liige máhtu sámi servodatdilálašvuođain ja sámi kultuvrras vai sáhtát buoremusat bargat sámi pasieanttaiguin.

Vai sámi álbmogis galgá leat ovttaárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalus, de ferte bálvalusain buot dásiin leat sámi giella- ja kulturmáhttu ja gelbbolašvuohta sámegielas ja kultuvrras. Dan dihte lea erenoamáš dárbu buohccidivššáriidda geain lea sámi giella- ja kulturmáhttu.

Fuomáš erenoamážit: Davvisámegiella adno oahppo- ja eksámengiellan eanemusat, dan dihte gáibiduvvo davvisámegiela giellamáhttu. Loga eambbo sisaváldinnjuolggadusaid vuolde mat leat vuollelis.

Vuosttaš sisaváldin čađahuvvo 2020 čavčča. Ohcanáigemearri lea golggotmánu 16.b. ja UiT ohcanweb rahpasa čakčamánu 1.b. Fuom! Báikkálaš sisaváldin.

Oahppu álgá ođđajagimánus 2021 báikkálaš čoagganemiiguin Guovdageainnus. Oahppu fállojuvvo ovttas Sámi allaskuvllain Oahpahus lea Sámi allaskuvllas.


Bistá: 4 jagi

Sisaváldingáibádusat: dábálaš oahppogelbbolašvuohta dahje reálagelbbolašvuohta + davvisámegiela giellamáhttu

Ohcankoda: 

Oahppočuoggát: 180

Grádanamahus: Bachelora buohccidivššus

Oahppu galgá leat práksislahka, profešuvdnaguvllot ja máhttovuđot ja sihkkarastit ahte studeanta ovdánahttá máhtu, gelbbolašvuođa ja gálggaid mat dahket vuođu buohccidivššu bargui buot agat olbmuide, sihke ovttaskasolbmuide ja joavkkuide. Buohccidivššára gelbbolašvuohta galgá sihkkarastit ovttaárvosaš bálvalusfálaldagaid buohkaide servodagas, earret eará áimmáhuššat sápmelaččaid eamiálbmotrivttiid gielalaš ja kultuvrralaš heivehuvvon bálvalusaide.  

Oahppu lea organiserejuvvon vuđolašáššiin váddáset- ja máŋggabealat áššiide. Čađamanni fáttát nugo etihkka, pasieantasihkarvuohta, gulahallan, ovttasdoaibman ja jođiheapmi áimmahuššo máŋgga fágas, sihke teorehtalaččat ja praktihkalaččat, olles oahppoáigodagas.  

Vuosttaš oahppoovttadagas leat teorehtalaš ja praktihkalaš fáttát mat addet vuođđoipmárdusa olbmorupmašis, vuđolaš buohccidivššus boarrásiidda ja iežas fága jođiheamis.

Nubbi oahppoovttadat fátmmasta buohccidivššu fáhkkatlaš, bissovaš ja duođalaš buozanvuođain, buozanvuođaoahppu, dálkkasgieđahallama ja álggaheami dieđateoriijas.

Goalmmát oahppoovttadat fátmmasta teoriija ja buohccidivššu olbmuide geain leat máŋggadáfot ja máŋggabealat buozalmasvuođat.

Njealjját oahppoovttadagas fátmmastuvvo buohccidivššárfágalaš jođiheapmi, kvalitehtasihkkarastin ja pasieantasihkarvuohta, mas lea deaddu movt buriid pasieantaáigodagaid galgá láhčit dikšunáiggis.

Hárjehallanoahput čađahuvvojit vuđolaččat suohkandearvvašvuođabálvalusas. Ovtta fágas lea čiekŋudeapmi boaittobealebuohccidikšui, ja de lea vejolaš čađahit bargohárjehallama eamiálbmotguovlluin maiddai olggobealde Norgga ásahuvvon lonohallanšiehtadusaid bokte. Loga eambbo lonohallama birra vuollelis.


Máhttu

Maŋŋel oahpu galgá kandidáhtas:

  • Leahkit viiddis máhttu buohccedivššára dearvvašvuođaovddideaddji, eastadeaddji, divššodeaddji, veajuidahtti ja geahpedeaddji doaimmain.
  • Leahkit máhttu buohccidivššu historjjálaš ovdáneamis, profešuvdnamearkkašumis ja barggus, ja ipmárdus buohccidivššu fidnoehtalaš njuolggadusaide.
  • Leahkit viiddis máhttu olbmorupmaša anatomiijas, fysiologiijas, biokemiijas ja daid dábáleamos dávdamearkkain, dávddain, dávdaáigodagas, divššus ja farmakologiijas.
  • Leahkit viiddis máhttu mikrobiologalaš njoammunávdnasiidde, njoammunváraide ja infekšuvdnaeastadeaddji doaimmaide.
  • Leahkit máhttu sápmelaččaid vuoigatvuođaide, ja ipmárdus sápmelaččaid eamiálbmot stáhtusii.
  • Leahkit máhttu eamiálbmogiid dearvvašvuođa ja sosiála hástalusaid birra riikaviidosaččat ja máilmmiviidosaččat.
  • Leahkit máhttu movt historjjálaš traumat váikkuhit dearvvašvuhtii, ja movt kultuvrralaš oadjebas práksisa galgá ovdánahttit.
  • Máhttit čilget buohccidivššárfitnu profešuvnna, ja reflekteret buohccidivššára servodatovddasvástádusa mas lea erenoamáš guovdilastin dásseárvui, searvadahttimii ja demokratiijái sihke minoritehta- ja majoritehtaperspektiivvas.
  • Leahkit viiddis máhttu guovddáš buohccidivššu árvvuin ja doahpagiin riikaviidosaččat ja máilmmiviidosaččat.
  • Leahkit máhttu dieđateoriijas ja dutkanvugiin, dovddidit eamiálbmotmetodologiijái ja iežas fágamáhtu ođasmahttimii.
  • Leahkit máhttu dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihkas leahkit geavatlaš máhttu dearvvašvuođa- ja čálgovuogádagas, lágain, njuolggadusain ja bagadusain barggus.
  •   Leahkit máhttu dearvvašvuođabálvalusa jođiheamis, organiseremis ja innovašuvdnaproseassain, ja máhttit plánet ja čađahit kvalitehtaovdánahttinbargguid ovttas pasieanttaiguin ja oapmahaččaiguin.
Gálggat

Maŋŋel oahpu galgá kandidáhtta:

  • Máhttit atnit fágalaš máhtu ja relevánta bohtosiid dutkan- ja ovdánahttinbarggus teorehtalaš ja praktihkalaš čuolmmain, ja rievttes vuođuštuvvon válljemušaid dahkat máhttovuđot práksisa mielde.
  • Máhttit atnit fágalaš ja kultuvrralaš máhtu dearvvašvuođa ja buozalmasvuođa birra vai sáhttá vuogádatlaččat áicat, árvvoštallat, mearridit, álggahit ja duođaštit ulbmillaš buohccidikšu doaibmabijuid, ja árvvoštallat daid ávkki ja muddet daid dárbbu mielde.
  • Máhttit identifiseret ja meroštallat riskafáktoriid mat leat čadnon indiviidii, birrasii ja kultuvrralaš dilálašvuođaide, ja duođaštit ja álggahit relevánta doaibmabijuid riskafáktoriid ektui.
  • Máhttit ovddidit oahppanproseassaid mat buktet pasieantasihkarvuođa, kvalitehta ja luohttevašvuođa dearvvašvuođabálvalusas.
  • Máhttit atnit máhtu oahppan-, birgen- ja rievdadanproseassain go bagadallá ja oahpaha pasieanttaid ja oapmahaččaid, studeanttaid ja guoskevaš bargiid.
  • Máhttit atnit relevánta teknologiija, fágalaš reaidduid, prosedyraid ja gulahallanmálliid, ja áimmahuššat buohccedivššobarggu diehtosihkarvuođa.
  • Máhttit reflekteret ja kritihkalaččat árvvoštallat ehtalaš ja juridihkalaš hástalusaid teknologiija ja digitála čovdosiid geavaheamis.
  • Máhttit atnit fágalaš máhtu go initiere ja váikkuha fágaidrasttildeaddji, profešuvndarasttildeaddji ja suorgerasttildeaddji ovttasdoaibmamii sihkkarastindihte oktiiheivehuvvon, ollislaš, oktalaš ja kultuvrralaš oadjebas dikšunáigodaga doaimmaid ja dásiid rastá.
Obbalaš máhttu

Maŋŋel oahpu galgá kandidáhtta:

  • Máhttit addit dohkálaš buohccidivššu, ehtalaš dihtomielalašvuođa, kritihkalaš reflekšuvnna ja viiddis máhttu persovdnaguovdilaston buohccidivššu vuođul.
  • Ipmirdit movt pasieantta gielalaš ja kultuvrralaš duogáš hástala kvalitehta ja pasieantasihkarvuođa áimmahuššama.
  • Máhttit plánet ja čađahit gulahallama ja ovttasdoaibmama pasieanttaiguin ja oapmahaččaiguin respeavtta, mielváikkuheami ja integritehta vuođul, ja plánet ja jođihit kvalitehtabuorideaddji bargoproseassaid.
  • Máhttit čilget sámi servodatdilálašvuođaid ja minoritehta- ja majoritehtapersepektiivvaid birra pasieantta ja dearvvašvuođabálvalusa deaivvademiin.
  • Máhttit plánet ja čađahit dohkálaš dálkkasgieđahallama, nugo dálkkasrehkenastin, ja kvalitehtasihkkarastit ovttaskas pasieantta dálkkasgeavaheami.
  • Máhttit čájehit návccaid ja dáhtu eallenagi oahppamii, bargat máhttovuđot ja váikkuhit kvalitehtaovdánahttimii buohccidikšofágas ja dearvvašvuođabálvalusain.
  • Máhttit digaštallat, ákkastallamiid lonohallat, gaskkustit ja iešheanalaččat čállit buohccedivššárfágalaš čuolmmaid.

Autoriserejuvvon buohccedivššaris leat ollu bargovejolašvuođat Norgga dahje riikkaidgaskasaš dearvvašvuođabálvalusas. Ollu buohccedivššárat barget dálkkodit ja dikšut fáhkkatlaš buhcciid, dahje olbmuid geain leat psyhkalaš gillámušat. Earát válljejit eastadeaddji dearvvašvuođabarggu, jođiheami, oahpaheami dahje fágaovdáneami. Sáhtát bargat sihke almmolaš ja priváhta suorggis, ja leat erenoamážit kvalifiserejuvvon bargat sámegiel guovlluin ja álgoálbmogiiguin nationálat dahje internationálat. Dá leat muhtun vejolašvuođat: 

  • Ambulánsabálvalus
  • Fitnodatdearvvašvuođabálvalus
  • Veahkkebargu
  • Lustamátkeskiipa
  • Álbmotdearvvašvuohta ja dearvvašvuođadieđuid gaskkusteapmi
  • Suodjalus
  • Dearvvašvuođaviessu
  • Ruovttubuohccedikšun
  • Doavtterpráksisa
  • Oljobohkanrusttet
  • Fuollaásodat
  • Veajuiduhttin
  • Buhcciidruoktu
  • Buohcceviessu

Gáibádusat mat leat biddjon UiT buohccidivššárohppui duhtadit rámmaid mat leat EOs. Dan dihte besset autoriserejuvvon buohccidivššárat geat leat váldán oahpu UiT:s bargat eará EO riikkain.


Oahppu bistá njeallje jagi, ja das leat gávcci lohkanbaji, geahča oppalašgeahčestagas (pdf).


Dábálaš oahppogelbbolašvuohta dahje vástideaddji reálagelbbolašvuohta.

Ohcciin ferte maiddai leat unnimusat árvosátni 3 matematihkas (224 diimmu) ja dárogielas (393 diimmu) joatkkaskuvllas.

Fuomáš erenoamážit: Ohcciide dán ohppui, lohkko árvosátni sámegielas ovttas dárogiela árvosániin vai gáibádus gokčojuvvo. Gáibiduvvo maiddai davvisámegiel gelbbolašvuohta.

  • Davvisámegiella vuosttaš- dahje nubbingiellan joatkaskuvvla dásis.
  • Vuođđoskuvlladuođaštus sámegielas vuosttaš- dahje nubbin giellan.
  • Ceavzán 60 oahppočuogga dahje lohkanbadjeoahpu davvisámegielas eatnigiellan universitehtas dahje allaskuvllas.

Reálagelbbolašvuođa gáibádus

Ohccis ferte leat relevánta bargovásáhus unnimusat 5 jagi ollesáiggis. 2 dain jagiin sáhttet buhttejuvvot dain:

  • Militeara-/-siviilabálvalus (vuosttašgearddebálvalus), gitta jahkái
  • Relevánta oahppu joatkkaskuvllas, álbmotallaskuvllas dahje vástideaddji
  • Relevánta bálkkáhis bargu (luohttámušdoaibma, organisašuvdnabargu, politihkar)
  • Fuolahusbargu iežas mánáiguin sáhttá lohkot gitta jahkái.

Čuovvovaš bargovásáhus ja oahppu leat buohccidikšui relevántan:

  • Mánáidgárdebargu dahje bargu dearvvašvuođa-, sosiála-, fuolahus- ja oahpposuorggi siskkobealde dahje sullasaš bargu gos ohcci lea bargan pasieanttaiguin, klieanttaiguin, mánáiguin dahje ohppiiguin dáiddolaš bagadallamiin
  • Skuvllat main leat relevánta linját/fágat oahpu ektui ovdamearkka dihte dábálašfágat, ekonomalaš-hálddahuslaš fágat ja dearvvašvuođa- ja sosiálafágat.

Viidáset gustojit čuovvovaš fágalaš gáibádusat:

  • Dárogiella Joa2 (joatkkakursa 1 Reforbma -94)
  • Eaŋgalasgiella Joa1 (vuođđokursa Reforbma -94)
  • Matematihkka Joa1 (vuođđokursa Reforbma -94)
  • Luonddufága Joa1 (vuođđokursa Reforbma -94)
  • Davvisámegiela giellagelbbolašvuohta nugo badjelis čilgejuvvon

Buohccidivššároahpu sisaváldimii devdet veahkkedivššárat geain lea autorisašuvdna, fuolahus-/dearvvašvuođabargit fágareivviin, dearvvašvuođačállit geain lea autorisašuvdna ja ohccit geain lea fágaskuvla dearvvašvuođa- ja sosiálafágas badjelis namuhuvvon gáibádusaid. Árvosátnegáibádus dárogielas ja matematihkas gustojit maiddai reálagelbbolašvuhtii: ohccit fertejit duođaštit gaskamearalašárvosáni 3 dahje buorebut dárogielas (393 diimmu), ja gaskamearalašárvosáni 3 dahje buorebut matematihkas (224 diimmu). Ohccit geat leat ceavzán matematihkas ovtta dain čuovvovaš prográmmafágain: S1, S2, R1 dahje R2 gokčet árvosátnegáibádusa https://uit.no/utdanning/art?p_document_id=347915&dim=179017

Eanet dieđut reálagelbbolašvuođa gáibádusai birra gávnnat dáppe: https://uit.no/utdanning/art?p_document_id=347915&dim=179017

Politiijaduođaštus

Ohccit geat besset buohccidivššárohppui fertejit buktit politiijaduođaštusa gč. Universitehta- ja allaskuvlalága § 4 – 9 nubbi lađđasa, gč. Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusláhka § 5 – 4.

Čakčamánu 1. beaivve rájes sáhtat ohcat ohppui. Beassan ohppui lea regulerejuvvon.


Bargoviidodat dahká 180 oahppočuoggá mat leat juhkkojuvvon njealji jagi badjel. Studeanttat fertejit bargat sullii 30 diimmu vahkkus vai olahit oahppomihttuid, oktan logaldallamiiguin, semináraiguin ja iešoahpain. Hárjehallanáigodagain sáhttá bargoárjja dahkat su.40 diimmu, go dat lea ollesáiggis. Hárjehallanoahppu lea bákkolaš ja das lea bagadallan. Studeanttat fertejit rehkenastit ahte fertejit vuolgit ruovttus hárjehallama oktavuođas.

Pedagogalaš láhčimis deattuhuvvo oahppan proseassan, ovddasvástádus iežas oahppamii ja iešguđetlágan studeanttaaktivitehtat. Sámi árbevierro- ja relašuvdnamáhtut deattuhuvvojit. Reflekšuvdna iežas kultuvrii ja iešguđet kulturipmárdusaid birra digaštallojuvvo. Oahppo- ja studerenaktivitehtat dáhpáhuvvet individuálalaččat ja kollektiivvalaččat, čálalaš, njálmmálaš ja praktihkalaš hárjehusaiguin. Oahppobáikki ja hárjehallansuorggi oassálastima láhččojuvvon oahppandilálašvuođain, ožžot studeanttat vejolašvuođa háhkat alcces fágalaš ja persovnnalaš vuođu buohccidivššára profeššunealla doibmii.

E-oahppu: UiT Norgga árktalaš universitehta digitála oahppovuogádat geavahuvvo diehtojuohkimii, gulahallat studeanttaiguin, sisabuktimiidda ja ruovttoluottadieđuide. Oasit oahpahusas sáhttet mannat neahttavuđot logaldallamiid, bargguid bokte dahje eará e-oahpporesurssaid bokte.

Studeantat árvvoštallojuvvojit čálalaččat ja/dahje njálmmálaččat oahpahusa, bargogáibádusaid, hárjehallanoahpu ja eksámeniid oktavuođas.

Geatnegahtton aktivitehta ferte leat dohkkehuvvon ovdal beassá eksámena váldit. Dan birra lea dárkileabbot čállon fáddáčilgehusain. Eksámen čađahuvvo universitehta- ja allaskuvlalága eksámen láhkaásahusaid gustovaš njuolggadusaid mielde UiT Norgga árktalaš universitehtas. Eksámen árvvoštallojuvvo juogo ceavzán/ii ceavzán dahje bustávaiguin A:s rájes F rádjai, mas A lea buoremus árvosátni ja E lea heajumus árvosátni mainna ceavzá. Árvosátni F mielddisbuktá ahte ii leat eksámena ceavzán.


Hárjehallanoahput ja hárjehallanguvllot oahpahus dahká 91 oahppočuoggá ja lea integrerejuvvon oassi oahpus.

Hárjehallanoahput leat plánejuvvon ja mearrediđolaččat ja galget addit studentii vásáhusaid buohccedivššobarggus. Oahppan hárjehallansuorggis galgá hárjehahttit praktihkalaš gálggaid ja návccaid movt doibmiibidjat fágagelbbolašvuođaid ja bargat máhttovuđot konkrehta dilálašvuođain.

Hárjehallanoahpus deivet studeanttat pasieanttaid ja oapmahaččaid ja ožžot vejolašvuođa studeret iešguđetlágan fenomenaid mat leat buohccidivššus. Sii besset bargat ovttaiduhttime máhtu ja reflekteret guottuid, árvvuid ja etihka birra. Studeanttat besset maiddai vásihit bargosearvevuođa ja ovttasdoaibmat ámmátlaččat eará fidnojoavkkuiguin.

Hárjehallanoahpus čálalaš bargogáibádusat dagahit ahte studeanttat ovttaiduhttet iešguđetlágan máhttomálliid ja geavahit dutkama go barget buohccidivššus. Hárjehallanoahpu bokte bohtet studeanttat deaivat pasieanttaid buot agiin. Studeanttat ožžot vuđolaš vásáhusa buohccidivššuin boaresolbmuide buhcciidruovttuin iežaset vuosttaš oahppoovttadagas, ruovttubuohccidivššus ja hárjehallamis maŋemus oahppoovttadagas. Dearvvašvuođaovddideaddji ja eastadeaddji buohccidikšu mánáide čađahuvvo hárjehallanprošeaktan 1. ja go leat lávkeme 2.oahppoovttadahkii. 

Hárjehallanmolsumis juhkkojuvvojit juohke luohkka njealji jovkui. Juohke joavku juhkkojuvvo de kirurgiija, medisiinna, psyhkalaš dearvvašvuođasuodjaleami ja ruovttubuohccidivššu hárjehallanfáttáide. Hárjehallanmolsun čađahuvvo nuppi gitta guđat lohkanbáji rádjái ja molsumat bistet áigodagas mii lea 8 vahkku.

Boaittobealebuohccidivššu čiekŋudanfáttá hárjehallan čađahuvvo 7.lohkanbajis. Lea maiddai 8 vahkkosaš hárjehallan buohccidikšofágas ja jođiheamis 8.lohkanbajis.

Hárjehallanoahput bagadallojit. Dat mielddisbuktá ahte oahpu fágabargi čuovvula studeanttaid ovttas buohccidivššáriiguin hárjehallansuorggis. Hárjehallanoahput árvvoštallojit ceavzán dahje ii ceavzán.

Hárjehallanoahpuid árvvoštallan

Buot hárjehallanoahput leat geatnegahtton ja jávkan badjel 10 % mielddisbuktá ahte loahppa árvvoštallan ii sáhte čađahuvvot. Jus hárjehallanáigodat árvvoštallojuvvo ahte ii leat ceavzán, de sáhttá dat dagahit ahte oahppoprogrešuvdna rievdá. Jus hárjehallanáigodat árvvoštallojuvvo guovtte geardde ahte ii leat ceavzán, de sáhttá studeanttas váldot eret oahppovuoigatvuohta.

Studeanttat fertejit rehkenastit ahte čađahit hárjehallama eará sajisgo oahppobáikkis dahje iežas ruovttubáikkis. Studeanttat galget bargat hárjehallanbáikki vuorrobargoáiggii mielde.

Oahppu lea dahkan ovttasbargošiehtadusaid hárjehallanbáikkiiguin gč Láhkaásahusa oktasaš rámmaplána birra dearvvašvuođa- ja sosiálafágaoahpuide §3 nubbi lađđasa. Dát leat hárjehallanoahpuid plánema birra ja ahte ovttas bagadallat studeanttaid. Hárjehallanoahput oktiivástidit direktiivvain 2005/36/EF fidnokvalifikašuvnnaid dohkkeheamit, maŋit rievdadusaiguin, nugo direktiiva 2013/55/EU, sisdoalu ja viidodaga ektui.


Nu guhkas go vejolaš, de lea davvisámegiella oahpahusgiella Eará davviriikkalaš gielat ja eaŋgalasgiella sáhttet maiddai adnot oahpahusgiellan. Oahppomateriála giella ja áigeguovdilis fágagirjjálašvuohta lea eanas dárogillii, muhto eará davviriikkalaš gielat dahje eaŋgalasgiella adnojit maiddai.

Eksámengiella lea davvisámegiella, go dat lea vejolaš. Geahča muđui UiT Norgga árktalaš universitehta eksámena láhkaásahusa, § 11.


Buohccidivššu bachelorain sáhtát maiddai váldit joatkaoahpu ja spesialiseret iežat. Norgga árktalaš universitehtas sáhtát ovdamearkka dihte váldit buohccidivššu mastera, anestesiijabuohccidivššu oahpposuorggi, mánáidbuohccidivššu, intensiivabuohccidivššu, borasdávdabuohccidivššu dahje čuohpadanbuohccidivššu. Sáhtát maiddai šaddat dearvvašvuođabuohccidivššár (ovdal gohčoduvvon dearvvašvuođadivššárin) dahje jorttamovra.


Internašunaliseren lea áŋgiruššansuorgi buohccidivššu bachelorprográmmas. Studeanttaide sáhttá ohcama bokte addot vejolašvuohta čađahit osiid iežaset oahpus olgoriikkas. Ohcci árvvoštallojuvvo fágalaš ja persovnnalaš eavttuid vuođul. Olgoriikkas galgá oahpu čađahit universitehtain dahje allaskuvllain maiguin leat dahkkon šiehtadusat.

Dieđut iešguđetlágan lonohallanprográmmaid ja –šiehtadusaid birra gávdno UiT ruovttusiiddus lonohallama bajilčállaga vuolde.


Boahtá: Oahppoplána davvisámegillii bachelor buohccidivššus, oahppobáiki Guovdageaidnu (pdf-formáhtta).

Oahppoplána dárogillii bachelor buohccedivššus, oahppobáikki Guovdageaidnu (pdf-formáhtta).

Jus čuožžilit eahpečielggasvuođat dárogiela dajaldagaiguin davvisámegiela ektui, de lea dárogielat oahppoplána ja eará oahppodieđut mat gustojit.


Grete Mehus
Vuosttašamanueansa

Dearvvašvuođa- ja fuollafágaid Instituhtta, Hámmárfeasta

UiT Norgga árktalaš universitehta

grete.mehus@uit.no
90511213 dahje 78450628

 

Anja Karin Somby
Sámi buohccidivššároahpu prošeaktajođiheaddji

Sámi allaskuvla

Anja-Karin.Somby@samiskhs.no
46969096




Ansvarlig for siden: Cathrine Brynjulfsen
Sist oppdatert: 31.08.2020 15:08