Dás oainnát vástádusaid dábálaš gažaldagaide SAMINOR birra. Jus it gávnna vástádusa iežat gažaldahkii, de sáhtát váldit oktavuođa e-poasttas deike: saminor@uit.no.
Gažaldagat ja vástádusat
SAMINOR birra
SAMINOR lea álbmotvuđot dearvvašvuođa- ja eallindilleiskkadeapmi dain guovlluin Davvi- ja Gaska-Norggas gos lea sápmelažžat ja dážat orrot. Álbmotvuđot mearkkaša ahte buohkat dahje sahtedohko válljejuvvon joavku álbmogis dihto ahkejoavkkuin, bovdejuvvojit searvat. SAMINOR galgá addit máhtu dan sámi ja davvinorgalaš álbmoga dearvvašvuođas ja eallindiliin árbevirolaš sámi ássanguovlluin. Eanaš SAMINOR suohkanat leat boaittobeale suohkana main leat unnán ássit.
SAMINOR:s lea dearvvašvuođaregisttar dutkama várás, mas leat persovdnadieđut (das maiddái dearvvašvuođadieđut ja dieđut oassálastiid čearddalaš duogáža birra ja guđe suohkanis orrot. Dieđut leat čohkkejuvvon jearahallanskoviin, klinihkalaš iskkademiin ja varraiskkusanalysain. Dasa lassin čohkkejuvvojit dieđut kvalitatiiva jearahallamiid bokte.
SAMINOR:s lea maid biobáŋku mas leat oassálastiid biologalaš ávdnasat (varraiskosat).
SAMINOR čohkken dieđut geavahuvvojit dearvvašvuođa- ja eallindilledutkamii. Dasa lassin ožžot oassálastit vástádusaid válljejuvvon iskosiin iežaset dearvvašvuođa birra.
SAMINOR čatnasa fágalaččat Norgga árktalaš universitehta Servodatmedisiinna instituhta Sámi dearvvašvuođadutkama guovddážii (SDDG). Guovddážis lea ovddasvástádus dáhtačohkkemiid plánemis ja čađaheamis (SAMINOR 1–SAMINOR 3).
SAMINOR fágalaš jođiheaddji lea dutki 1, dr.med. Ann Ragnhild Broderstad.
Stivrenjoavku mas leat Sámedikki, Davvi Dearvvašvuođa, Romssa ja Finnmárkku fylkkasuohkan, KS Gielddasuorggi organisašuvnna ja Lullisámi dearvvašvuođafierpmádaga ovddasteaddjit, okta SDDG bargiidovddasteaddji ja okta olggobealde dutki, jođiha SAMINOR. Servodatmedisiinna instituhta jođiheaddji lea stivrenjoavkkujođiheaddjin, ja SAMINOR fágalaš jođiheaddji lea čállin.
SAMINOR dáhtagieđahallanovddasvástideaddji lea UiT árktalaš universitehta direktevra.
Dássážii leat čađahuvvon guokte dearvvašvuođa- ja eallindilleiskkadeami, SAMINOR 1 jagiid 2003 ja 2004, ja SAMINOR 2 jagi 2012 rájes jagi 2014 rádjai. SAMINOR 2 sisttisdoalai guokte sierra iskkadeami, jearahallanskovveiskkadeami jagi 2012 ja dearvvašvuođaiskkadeami oktan ođđa jearahallanskoviin jagiid 2012–2014.
Goalmmát dearvvašvuođa ja eallindiliid dáhtačohkken (SAMINOR 3) galgá plána mielde čađahuvvot áigodagas 2023–2025. Ovdal dan čađahuvvo kvalitatiiva jearahallandutkan mii guorahallá maid álbmot ieš atná guoskevažžan dearvvašvuođa ja eallindiliid ektui, ja maid sin mielas dearvvašvuođaiskkadeapmi sin guovlluin berre deattuhit. Jearahallamat čađahuvvojit dál ja galggašedje leat válbmasat 2022 geasi.
Buot dihto ahkejoavkkuid ássit, válljejuvvon suohkaniiguin dahje oasit Davvi- ja Gaska-Norgga suohkaniin, bovdejuvvojit searvat SAMINOR 3:i. Dađi bahábut it sáhtte dieđihit searvat SAMINOR:i, muhto mii sávvat ahte don háliidat searvat go oaččut bovdehusa mis.
Dakkár bovdehus boahtá reiven, juo go poasttas, SMS:n dahje e-poastan. Bovdehusas leat dieđut dutkanprošeavtta birra ja dan birra maid oassálastin mearkkaša dutnje.
Oktavuođa minguin oaččut go:
- sáddet e-poastta deike: saminor@uit.no
- sáddet reivve deike:
Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš
Servodatmedisiinna instituhtta
UiT Norgga árktalaš universitehta
Poastaboksa 6050 Langnes
9037 Romsa
Persovdnasuodjalus
Jus don leat oassálastán SAMINOR:i, de leat mis dieđut du birra dain jearahallanskoviin maidda don leat vástidan, ja klinihkalaš iskkademiid bohtosiin (ovdamearkka dihtii allodat, deaddu ja varradeaddu) ja biologalaš iskosiin (ovdamearkka dihtii varraiskosat). Mii leat Álbmotregistaris háhkan dakkár dieđuid du sohkabeali birra, riegádanjagi ja guđe suohkanis orut (SAMINOR 1:s maiddái siviiladili).
Dás gávnnat buot SAMINOR 1 jearahallanskoviid ja buot SAMINOR 2 jearahallanskoviid.
SAMINOR čohkke maiddái dieđuid jearahallamiid bokte. Dat maid don leat dadjan dáid jearahallamiin, vurkejuvvo. Dieđut dahkkojuvvojit namaheapmin ii ge leat vejolaš daid dovdáhit maŋŋá.
SAMINOR lea dušše čohkken dakkár dieđuid du bearraša birra maid don ieš leat almmuhan jearahallanskovis. Das jearaimet guđe ruovttugiella lea/lei du váhnemiin ja áhkuin/ádjáin, mii lea du eatni ja áhči čearddalaš duogáš, mii lea du váhnemiid ja áhkuid/ádjáid čatnaseapmi eallinoaidnoservodagaide, mii lea du bearatgotti bruttosisaboahtu ja movt lei bearraša ekonomalaš dilli go don bajásšaddet. Jerrojuvvon lea maid eatni, áhči, mánáid dahje oappáid/vieljaid iešguđet dearvvašvuođadiliid birra ja borgguhedje go du váhnemat ruovttus, bearraša oktavuođa birra, bearráigehčče go váhnemat bátnegeallama ja leat go bearašlahtut doaibman dulkan fástadoaktára luhtte dahje buohcceviesus. Nissoniin leat maid jearran galle máná sii leat riegádahttán ja njamaheami birra. Veahkaválddi ja illastemiid birra leat jearran, ja leat go bearašlahtut daid čađahan.
Dás gávnnat buot SAMINOR 1 jearahallanskoviid ja buot SAMINOR 2 jearahallanskoviid.
Mii eat sáhte dovdáhit du bearašlahtuid dain dieđuin maid SAMINOR lea ožžon dus.
Buot álbmotjoavkkuin lea vuoigatvuohta máhttui iežaset dearvvašvuođadilis. SAMINOR váldoulbmil lea loktet máhtu sámi álbmoga dearvvašvuođas ja eallindiliin Norggas, muhto maiddá seamma guovlluid eará joavkkuid máhtu dearvvašvuođas ja eallindiliin. Mii háliidit guorahallat leat go erohusat dearvvašvuođas iešguđet čearddalaš joavkkuid gaskkas.
Go čearddalaš duogáš ii registrerejuvvo makkárge nationála registariidda, de lea dušše oassálasti ieš gii sáhttá muitalit midjiide lea go sus sámi duogáš vai ii. Davvi-Norggas ásset maiddái ollugat geain lea kvena/suoma duogáš. Mis lea unnán máhttu kvena álbmoga dearvvašvuođadilis. Danne jearrá SAMINOR maiddái kvena duogáža birra. Dasa lassin lea vejolaš vástidit “dáža” dahje almmuhit eará čearddalaš duogáža čuoggá “Eará” vuolde.
Gažaldagat mat jerrojuvvojit leat:
- Guđe ruovttugiella lea/lei dus, du váhnemiin ja áhkuin/ádjáin? (7 sierra gažaldaga)
- Mii lea du, du áhči ja eatni čearddalaš duogáš? (3 sierra gažaldaga)
- Manin anát iežat?
Buot čearddalašvuođa gažaldagaid molssaeavttuin, dáža, sámi, kvena ja eará, lea vejolaš russet ovtta dahje eanet.
Buot dieđut ja biologalaš ávdnasat maid SAMINOR lea čohkken, vurkkoduvvojit UiT Norgga árktalaš universitehtas, garra vurken- ja beassanlohpenjuolggadusaiguin. Dakkár dieđut mat dovdáhit oassálastiid, nu go namma ja riegádannummar, sirrejuvvojit eará dieđuin ja vurkejuvvojit UiT dáhtavurkenvuogádaga dahje Statistihkalaš guovddášdoaimmahaga sihkkaris sadjái. Kvalitatiiva jietnabáddemat vurkkoduvvojit Oslo universitehta sensitiiva dáhtabálvalusaid sihkkaris serverii. Dušše moatti autoriserejuvvon bargiin lea beassanlohpi dan dáhtavurkenvuogádahkii masa riegádannummarat leat vurkejuvvon. Daid olbmuin lea jávohisvuođabággu.
Dieđut mat geigejuvvojit dutkiide, leat álo minimerejuvvon, dat mearkkaša ahte dutkit ožžot iežaset dutkangažaldaga ektui nu unnán dieđuid go vejolaš. Dieđut mat geigejuvvojit dutkiide, leat dábálaččat namahuhttojuvvon dahje namaheamet. Namahuhttojupmi mearkkaša ahte dáhtačoahkis eai leat namat, riegádanbeaivvit eai ge persovdnanummarat, nu ahte du dieđuid ii sáhte čatnat dutnje ovttaskasolmmožin. Namaheapme mearkkaša ahte dáhtačoahkki sisttisdoallá nu gohčoduvvon aggregerejuvvon dáhtaid, ahte ovdamearkka dihtii dakkár molsašuddi go ahki, lea šláddjejuvvon ahkejoavkkuide. Namahis dáhtačoahkis ii leat vejolaš dovdáhit ovttaskasolbmuid.
Oaseheamet, nu go bargoaddit, politiija, dáhkádussearvvit ja diekkáraččat, eai oaččo goassege beassanlobi daidda dieđuide, biologalaš iskosiidda dahje iskkademiide maid SAMINOR lea vurken du birra.
Buot SAMINOR oassálastiin lea vuoigatvuohta beassat diehtit guđe dieđut leat registrerejuvvon su birra. Dasto lea dus vuoigatvuohta oažžut njulgejuvvot vejolaš boasttuvuođaid dain dieđuin mat leat registrerejuvvon du birra. Jus háliidat diehtit guđe dieđuid SAMINOR lea vurken du birra, de sáhtát váldit oktavuođa minguin dás: saminor@uit.no.
Buot dieđut ja biologalaš ávdnasat maid SAMINOR lea čohkken, vurkkoduvvojit UiT Norgga árktalaš universitehtas, garra vurken- ja beassanlohpenjuolggadusaiguin. Dakkár dieđut mat dovdáhit oassálastiid, nu go namma ja riegádannummar, sirrejuvvojit eará dieđuin ja vurkejuvvojit UiT dáhtavurkenvuogádaga dahje Statistihkalaš guovddášdoaimmahaga sihkkaris sadjái. Kvalitatiiva jietnabáddemat vurkkoduvvojit Oslo universitehta sensitiiva dáhtabálvalusaid sihkkaris serverii. Dušše moatti autoriserejuvvon bargiin lea beassanlohpi dan dáhtavurkenvuogádahkii masa riegádannummarat leat vurkejuvvon. Daid olbmuin lea jávohisvuođabággu.
Sidjiide geat leat leamaš mielde kvalitatiiva jearahallamiin: SAMINOR 3 kvalitatiiva jearahallamiid dieđut dahkkojuvvojit namaheapmin jagi 2027. Dan maŋŋá ii leat vejolaš guorrat ruovttoluotta sutnje gii lea dadjan maid, ii ge leat vejolaš geassádit jearahallandutkamis.
SAMINOR oassálastin don leat miehtan dasa ahte du dieđuid ja biologalaš iskosiid sáhttet geavahit dutkamii. Miehtan gusto dassážiigo don geassat dan ruovttoluotta, jus nu dagat. Don gávnnat iešguđet iskkademiid diehtočállosa ja miehtanskovi dás: SAMINOR 1, SAMINOR 2 – jearahallanskovveiskkadeapmi, SAMINOR 2 – klinihkalaš iskkadeapmi, vai beasat oaidnit masa don leat miehtan ja daid dieđuid maid don ožžot go don oassálastet.
Jus háliidat geassádit dutkamis, de sáhtát gáibidit ahte sihkkojuvvojit čohkkejuvvon iskosat ja dieđut, muđui go dieđut leat jo mielde analysain dahje geavahuvvon dieđalaš almmuhemiin. Jus dus leat gažaldagat dahje don háliidat geassit ruovttoluotta iežat miehtama, de sáhtát váldit oktavuođa minguin dás: saminor@uit.no. Miehtama ruovttoluottageassin galgá dahkkojuvvot čálalaččat. Sáhtát geassit ruovttoluotta iežat miehtama dainna lágiin ahte sáddet midjiide e-poastta deike: saminor@uit.no dahje reivve Sámi dearvvašvuođadutkama guovddážii, UiT Norgga árktalaš universitehta, Poastaboksa 6050 Langnes, 9037 Romsa.
Dieđut bohtet.
SAMINOR dutkan
SAMINOR alimus mihttu lea čohkket eanet máhttu davviguovlluid máŋggačearddalaš álbmoga dearvvašvuođas ja eallindiliin, čalmmustettiin erenoamážit sámi álbmoga. SAMINOR fátmmasta ollu dutkansurggiid maid sáhttá juohkit golmma váldofáddán:
- Rumašlaš dearvvašvuohta
- Psyhkalaš dearvvašvuohta
- Dearvvašvuođabálvalusat
Ovdamearkan dutkanfáttáide lea diabetes (sohkardávda), váibmo-varrasuotnadávddat, guhkálmas bákčasat, bátnedearvvašvuohta, ruovdedásit, vitamiinnat ja birasmirkkot varas, badjelmeare deaddu ja buidodat, biebmodilli, rumašlaš lihkadeapmi, iešsorbmenláhtten, gárrenvuohta, psyhkalaš gillámušat, vealaheapmi, veahkaváldi ja illasteamit, dearvvašvuođabálvalusfálaldagat sihke spesialista- ja vuođđodearvvašvuođabálvalusas, ja eará.
Dutkanprošeavttat mat leat čađahuvvomin
Dušše olbmot mat leat čadnojuvvon dohkkehuvvon dutkanásahusaide (nu go universitehtaide) besset dutkat SAMINOR ávdnasiid. Gáibádussan buot min dutkanprošeavttaide lea ahte prošeaktajođiheaddjis (sus geas lea ovddasvástádus) lea dutkangelbbolašvuohta (doavttergráda dahje sullasaš). Ph.d.- ja masterstudeanttat maid sáhttet beassat dutkat SAMINOR ávdnasiid. Dalle lea studeantta váldobagadeaddji ovddasvástideaddji prošeaktajođiheaddji. Gáibádussan lea ahte buot dutkanprošeavttain lea uhcimusat okta dutki geas lea máhttu sámi kultuvrras ja servodatdiliin ja áinnas vásáhus SAMINOR:in ovddežis.
Eanaš dutkit geat geavahit SAMINOR, leat čadnojuvvon UiT Norgga árktalaš universitehta Sámi dearvvašvuođadutkama guovddážii. Mis lea lagas ja viiddes ovttasbargu ollu eará dutkiiguin, regiovnnalaččat, nationálalaččat ja riikkaidgaskasaččat. SAMINOR lea leamaš vuolggasadjin ollu dieđalaš almmuhemiide, raporttaide, populearadieđalaš teavsttaide, mastergrádaide ja doavttergrádaide. Listta mii čájeha dutkanprošeavttaid mat leat čađahuvvomin ja loahpahuvvon ja visogova buot almmuhemiin, gávnnat SAMINOR neahttasiiddus.
SAMINOR:s leat sierra njuolggadusat dasa movt mii fuolahit oassálastiid dieđuid ja biologalaš ávdnasiid buoremus lági mielde, ja midjiide lea dehálaš doalahit alla etihkalaš standárdda iežamet dutkamis. Go dutkit besset geavahit dieđuid, de leat buot persovdnii gullevaš dovdomearkkat sihkkojuvvon ja dan sadjái biddjojuvvon sahtedohko nummar (dovdáhuhttin), nu ahte dutkit eai dieđe oassálastiid identitehta.
Fuolahan dihtii persovdnasuodjalusa leat biddjojuvvon garra njuolggadusat dasa movt dieđuid sáhttá ovttastit ja geavahit. Buot prošeavttat mat geavahit SAMINOR dáhtaid dahje biologalaš ávdnasiid, leat Dearvvašvuođadutkanlága rámmaid siskkobealde ja daid lea Medisiinnalaš ja dearvvašvuođafágalaš dutkanetihka regionála lávdegoddi (REK) dohkkehan. Namahis dáhtačoahkit, main ii leat vejolaš dovdát ovttage, eai dárbbaš ohcat lobi REK:s.
Buot dearvvašvuođadutkan mas sámit leat mielde joavkun, dahje mii háhká dieđuid dain guovlluin main sámit leat stuorra oassin álbmogis, dahje mii gieđahallá sámi čearddalašvuođa, giela dahje kultuvrra, galgá háhkat sámi oktasaš miehtama. Dakkár miehtama galgá háhkat Sámedikki Sámi dearvvašvuođadutkama áššedovdi etihkalaš lávdegottis. Buot prošeavttat mat geavahit SAMINOR dieđuid, galget háhkat sámi oktasaš miehtama.
SAMINOR lea váikkuhan stuorát máhttui sámi ja davvinorgalaš álbmoga álbmotdearvvašvuođas.
Dá leat muhtun bohtosat:
Dá leat muhtun bohtosat:
- Obbalaččat lea SAMINOR oasseváldiin buorre dearvvašvuohta ja eallindilli.
- Oassi sis geat oaivvildit dearvvašvuođaset leat heittot dahje ii áibbas buorre, lea alladeappot sápmelaččaid ja kvenaid gaskkas go earáin geat orrot seamma guovlluin.
- Sápmelaččain lea veaháš alladeappot riska oažžut vuoiŋŋaščaskkástaga. Eará váibmo- ja varrasuotnavigiid dáfus lea riska sullii seamma sápmelaččain ja earáin geat orrot seamma guovlluin.
- Sohkardávdagávdnoštupmi lea allat beroškeahttá čearddalaš duogážis, muhto rievddada guovlluid gaskkas.
- Bissovaš čoavjebákčasat ja váivvit maŋŋilgo lea juhkan/borran mielkki lea dábáleamos sápmelaččain, muhto lea maiddái dábálaš kvenaid gaskkas.
- Ássit geain lea sámegiella ruovttugiellan, leat unnit duhtavaččat suohkanlaš dearvvašvuođafálaldagain.
- Stuora oassi sápmelaččain dieđihit ahte leat vásihan vealaheami ja givssideami. Kvenat vásihit maiddái eanet givssideami ja čearddalaš vealaheami go dáččat, muhto unnit go sápmelaččat. Čearddalaš duogáš dieđihuvvo leat dábáleamos vealahanággan.
- Stuora oassi nissoniin dieđihit emošuvnnalaš, rumašlaš dahje seksuálalaš veahkaváldima. Oassi lea stuorimus sámi nissoniin. Maiddái ollu sámi dievddut dieđihit iežaset gillán veahkaváldimis.
- Veahkaváldin mánnávuođas addá stuorát riska oažžut psyhkalaš váttisvuođaid ja bissovaš bákčasiid rávisolmmožin.
- Ballu ja deprešuvdnaváttut leat veaháš dábáleappot sápmelaččain go earáin geat orrot seamma guovlluin.
- SAMINOR 1 rájes SAMINOR 2 rádjái lea lohku beaivválašborgguheddjiin beliin unnon, ja kolesterola ja varradeaddu lea njiedjan sihke nissoniin ja dievdduin.
- Nissoniin lea alladeappot oahppodássi go dievdduin. Sámi ja kvena nissoniin lea seamma dahje veaháš alladeappot oahppu go rivguin.
- Ruovdevátni lea unnit sámi álbmogis go dáččaálbmogis. Dasa sáhttá ruovdevaljis biebmodoallu leat ággan.
Genehtalaš analysat
Genehtalaš analysain geavahuvvojit dieđut DNA:s iskan dihtii dávdariskka dahje movt árbbálašvuohta váikkuha dearvvašvuhtii. Dehálaš lea namuhit ahte eanaš dávddaid oktavuođas ja dearvvašvuođadiliin lea genehtalaš (árbbálaš) fáktoriid, birrasa ja eallindábiid gaskasaš ovttasdoaibmamis mas lea mearkkašupmi ovttaskasolbmo dávdariskii. Eai leat galle dilálašvuođa dahje dávdda mat sorjájit dušše DNA:s, ovdamearkan dasa leat trisomiija ja vardálasdávddat.
SAMINOR ii leat dán rádjai čađahan genehtalaš analysaid. Dasa leat guokte siva manne dakkár analysaid eat leat čađahan. 1) Jagi 2019 rádjai eai lean makkárge etihkalaš njuolggadusat sámi álbmoga biologalaš ávdnasiid dutkamii. 2) Eahpádus genehtalaš ávdnasiid dutkamii lea ain stuoris ovddeš eahpeetihkalaš dutkanprošeavttaid váikkuhusaid geažil sámi ja kvena álbmogii.
Sámedikki ja dearvvašvuođadutkiid gaskasaš ovttasbarggus leat hábmejuvvon Etihkalaš njuolggadusat sámi dearvvašvuođadutkama várás ja dutkama várás sámi biologalaš ávdnasiin, mat bagadit movt buriid dutkanprošeavttaid berre hábmet. Dain lea stuorra ávki ođđa dutkanprošeavttaide main leat genehtalaš analysat.
SAMINOR:s lea biobáŋku mas sáhttá viežžat DNA. Boahtteáiggis sáhttá šaddat guoskevažžan iskat dávddaid genehtalaš seavániid. Dakkár dutkan šaddá dušše guoskevažžan jus áigumuš lea dehálaš ja ávkkálaš sámi álbmogii. SAMINOR genehtalaš ávdnasat eai galgga geavahuvvot dasa ahte mearridit sogalaš gaskavuođaid dahje dasa ahte iskat gos sámit leat vuolgán, dahje juogaduvvot politiijain, dáhkádusservviiguin dahje eará dakkáraččaiguin. Ii galgga leat vejolaš dovdáhit ovttaskasolbmuid SAMINOR genehtalaš analysain.
Dehálaš lea namuhit ahte genehtalaš dutkama ii goassege galgga sáhttit álggahit ovdalgo etihkalaš árvvoštallamat leat dahkkojuvvon ja Sámedikki Sámi dearvvašvuođadutkama áššedovdi etihkalaš lávdegoddi lea miehtan, Medisiinnalaš ja dearvvašvuođafágalaš dutkanetihka regionála etihkalaš lávdegoddi (REK) lea miehtan ja SAMINOR jođiheaddji lea dohkkehan dan SAMINOR prošeaktastivrra rávvaga vuođul.
Go leat miehtan dasa ahte mii sáhttit vurket varraiskosiid biobáŋkui ja daid geavahit boahtteáiggi dearvvašvuođadutkamii, de leat maid addán lobi genehtalaš dutkamii. Buohkat geat leat addán varraiskosiid SAMINOR 1:i ja SAMINOR 2 nuppi ceahkkái – klinihkalaš iskkadeapmái, ja addán lobi daid vurket min biobáŋkui, leat addán lobi čađahit genehtalaš analysaid. Daid dieđuid maid mii leat addán oassálastiide, sáhtát lohkat dás: Diehtočálus SAMINOR 1, Diehtočálus SAMINOR 2 – klinihkalaš iskkadeapmi.
Dán muttus ii leat vejolaš oažžut dieđu genehtalaš dávdariskka birra SAMINOR:i oassálastima oktavuođas.