SAMINOR 1

       

Dearvvašvuođa- ja eallindilleiskkadeapmi SAMINOR 1 čađahuvvui jagiid 2003–2004 ovttasbargun gaskal Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáža (SDDG) mii lea Servodatmedisiinnalaš instituhtas oassi UiT Norgga árktalaš universitehtas, ja Stáhta dearvvašvuođaiskkademiid, mii áiggi mielde čadnojuvvui Nationála álbmotdearvvašvuođainstituhttii (FHI). SAMINOR 1-iskkadeapmi čađahuvvui oktanaga regionála dearvvašvuođaiskkademiin (TROFINN) Nationála álbmotdearvvašvuođainstituhta jođihemiin. 

Oassálastin

Dat oassálastit geaid lohkui dás čujuhuvvo, leat sii geat leat oassálastán uhcimusat ovtta jearahallanskovvái ja/dahje klinihkalaš iskkadeapmái ja geat eai leat biehttalan iežaset dieđuid geavaheames medisiinnalaš dutkamii.

Dutkama čađaheapmi

Go iskkadeapmi álggahuvvui Unjárggas, de vuos sáddejuvvui 2-siidosaš jearahallanskovvi (0-skovvi) maid SDDG lei hábmen, válljejuvvon ahkejoavkkuide oktanaga bovdehusreivviin ja diehtojuohkingihppagiin. Bovdejuvvon olbmot sáhtte válljet jogo oassálastit dainna jearahallanskoviin dahje háliidedje go searvat dearvvašvuođaiskkadeapmái. Skovvi máhcahuvvui Romssa universitehta Servodatmedisiinnalaš instituhttii. Sii geat háliidedje searvat klinihkalaš iskkadeapmái, ožžo maŋŋá bovdehusa mas áigi ja báiki lei almmuhuvvon. Bovdehusat sáddejuvvojedje oktan 3-siidosaš jearahallanskoviin (váldoskoviin) maid Nationála álbmotdearvvašvuođainstituhtta lei hábmen (váldoskovvi davvisámegillii). Dan jearahallanskovi geigejedje bargiide go bohte dearvvašvuođaiskkadeapmái. Iskkadeapmi čađahuvvui guovtti dearvvašvuođabusses mat ledje ovtta dahje eanet báikkiin suohkanis. Maŋŋágo dearvvašvuođaiskkadeami klinihkalaš oassi lei čađahuvvon, bivdojuvvojedje oassálastit deavdit SDDG hábmen 4-siidosaš lasseskovi (lasseskovvi davvisámegillii, lasseskovvi jorgaluvvon eŋgelasgillii) ja dan máhcahit Romssa universitehtii. Dutkandesigna rievdaduvvui maŋŋágo njeallje suohkana Finnmárkkus (Unjárga, Deatnu, Kárášjohka ja Guovdageaidnu) ledje oassálastán. Sivvan dasa go designa rievdaduvvui, lei ahte nu unnán olbmot serve klinihkalaš iskkadeapmái. Čuovvovaš guovlluin bovdejuvvojedje buohkat searvat njuolgga klinihkalaš iskkadeapmái. Álgo 2-siidosaš skovvi SDDG:s, nu gohčoduvvon 0-skovvi, giddejuvvui FHI klinihkalaš skovvái, nu ahte bovdejuvvon olbmot ožžo 5 siidosaš jearahallanskovi (davvisámegillii, jorgaluvvon eŋgelasgillii) maid sii geigejedje go bohte.  

Muittuhusat

• Njealji vuosttaš suohkaniin sáddejuvvojedje muittuhusat sidjiide geat eai lean vástidan 0-skovvái, lasihan dihtii vástáduslogu ovdalgo bovdehus dearvvašvuođaiskkadeapmái sáddejuvvui. 
• Finnmárkku ja Romssa fylkkain čađahuvvui čohkkenvuorru mas busset máhcce suohkaniidda 2-3 mánu maŋŋá. Sii geat eai boahtán vuosttaš vuorus, ožžo muittuhusa ođđa diimmuin čohkkenvurrui. 
• Nordlándda ja Davvi- ja Lulli-Trøndelága guovlluin eai čađahuvvon čohkkenvuorut. 
• Muittuhus sáddejuvvui buohkaide geat eai máhcahan dan lasseskovi maid sii ožžo maŋŋá klinihkalaš dearvvašvuođaiskkadeami. 
• Njealji vuosttaš suohkaniin (Unjárggas, Deanus, Kárášjogas ja Guovdageainnus) bohte nu unnán olbmot maŋŋá vuosttaš vuoru, ahte mearriduvvui bovdet buohkaid klinihkalaš iskkadeapmái čohkkenvuorus, beroškeahttá das ledje go sii vástidan 0-skovvái vai eai. Dat dagahii ahte ollugat bohte klinihkalaš iskkadeapmái vaikke vel sii eai lean goassege vástidan 0-skovvái. Danne válde jagi 2006 ođđasis oktavuođa singuin geat eai lean vástidan 0-skovvái ja háhke giella-/čearddalašvuođadieđuid. 

SAMINOR 1 lea lagabui čilgejuvvon dán artihkkalis:

Lund E, Melhus M, Hansen KL, Nystad T, Broderstad AR, Selmer R, Lund-Larsen PG. Population Based Study of Health and Living Conditions in Areas with both Sami and Norwegian populations-The SAMINOR Study. Int J Circumpolar Health 2007; 66(2): 113–128.