Mandaatti

Kommisjuunin nimi oon «Kommisjonen for å granske fornorskingspolitikk og urett overfor samer, kvener og norskfinner (sannhets- og forsoningskommisjonen)», eli Kommisjuuni ette tutkiit norjalaistamispolitikkii ja vääryyttä mitä oon tehty saamelaissii, kväänii ja norjansuomalaissii kohthaan (tottuuen ja sovinon kommisjuuni)*[1].

Tavusta

Norjalaiset esivallat oon usseessa periuudissa kiini 1900-luvun lopphuun saakka vienheet läpi politikkii saamelaissii, kväänii ja norjansuomalaissii kohthaan, minkä tähen heän kylttyyri, kieli, identiteetti ja elämänehot saathiin kovat negatiiviset konsekvensit. Tätä politikkii käskethään usseesti norjalaistamispolitikiksi.

Viimi 30 vuoen aikana oon sekä jyriidisesti ja toelisesti viety läpi toimii niin ette oikaista tämän.

Viimi 30 vuoen aikana oon eriliikaisesti saamelaisten oikkeuksii lujitettu usseitten lakkiin ja institysjuuniitten kautta. Lov om Sametinget og andre samiske rettsforhold, (saamelaislaki) tuli vuona 1987, ja Saametingan aukaisthiin vuona 1989. Staatin eesvastaus ette varmistaat saamelaisten oikkeuen eistäät ommaa kylttyyrii, kieltä ja samfynnielämää otethiin myötä Peruslakhiin (Grunnloven) vuona 1988. Norja oli ensimäinen maa joka vuona 1990 ratifiseeras ILO-konvensjuunin nr. 169 alkupöräiskanssoin oikkeuksista. Finmarkunlaki (Finnmarksloven) vuoelta 2005 sovittellee muun myötä sitä ette Finmarkun maat ja luononresyrsit hallithaan fylkin assuujiitten hyväksi, ja eriliikaisesti se oon pohjana saamelaista kylttyyrii, poronhoittoo, ulkoniitynpittoo, samfynnielämää ja saamelaissii elämänkeinoi varten (§ 1). Staatti oon kans pyytäny antheeksi sen politikkii saamelaissii kohthaan.

Kväänit/norjansuomalaiset saathiin nasjunaalisen minuriteetin statuksen Norjassa, ko Norja päätti olla myötä Euroopparaatin minuriteettiitten suojelun raamikonvensjuunissa (Europarådets rammekonvensjon om beskyttelse av nasjonale minoriteter av 1995), ja ratifiseeras sen vuona 1999. Kväänin kielen hyväksythiin minuriteettikieleksi Norjassa vuona 2005.

Kuitenki se vääryys minkä saamelaiset ja kväänit/norjansuomalaiset koethiin, teki haavoi jokka oon vieläki olemassa, ja jokka vaikutethaan saamelaisten, kvääniin/norjansuomalaisten ja majuriteettiväjen välishiin suhtheissiin vielä tääpänäki.

Aijan myötä oon alkanu ittäät toivet viralisesta kommisjuunista, minkä tehtäävännä oon tutkiit norjalaistamispolitikkii ja sen vaikutuksii. Inspirasjuunin tämmöisheen työhön oon saatu samanliikaisista kommisjuuniista toisissa maissa. Saametinka oon ollu yksi niistä, kekkä oon vaatinheet ette perustethaan tämmöisen kommisjuunin. Isotinka päätti 20. jyynikuuta 2017 ette perustethaan tämmöisen kommisjuunin, katto Dokument 8:30 S (2016–2017) ja Innst. 493 S (2016–2017).

Teema

Kommisjuunin työn teema oon norjalaisten esivalttoin norjalaistamispolitikki saamelaissii ja kväänii/norjansuomalaissii kohthaan, ja tämän politikin konsekvensit indiviidiile ja joukoile, sekä majuriteettiväjen, kvääniin/norjansuomalaisten ja saamelaisten välisille suhtheile. Kommisjuuni kartoittaa ennen kaikkee kunka norjalaistamispolitikki oon vaikuttannu saamelaisten ja kvääniin/norjansuomalaisten maholisuukshiin ette pittäät ja praktiseerata ommaa kieltä, ommaa kylttyyrii ja tradisjunellissii elämänkeinoi. Tässä yhtheyessä kommisjuuni kans tutkii norjalaistamispolitikin vaikutuksii majuriteettiväjen näkemykshiin, eriliikaisesti sitä mikä koskee diskrimineerinkkii ja etukätheissii luuloi saamelaissii ja kväänii/norjansuomalaissii kohthaan.

Mooli

Tutkimuksen mooli oon laittaat pohjan sille ette hyväksythään saamelaisten ja kvääniin/norjansuomalaisten kokemukset norjalaisten esivalttoin politikista, ja näitten kokemusten vaikutukset heihin joukkoina ja indiviidiinä. Aikomus oon luoa yhtheisen ymmäryksen siitä, kunka esivallat ja norjalainen samfynni oon kohelheet kaikkii tahi ossaa kvääniin ja saamelaisten väjestä ja heän kylttyyrii.

Tutkimuksessa oon tulleevaisuuen perspektiivi. Päämooli oon se, ette ko kommisjuuni luopi yhtheistä ymmärystä norjalaistamispolitikista, niin se samala laittaa pohjan jatkuuvalle sovinolle saamelaisten, kvääniin/norjansuomalaisten ja majuriteettiväjen välilä.

Tehtäävät

Kommisjuunin tehtäävän oon jajettu kolmheen oshaan.

Histuuriilinen kartoittaminen

Kommisjuunin tähelissiin tehtäävä oon tutkiit ja kuvvaila sitä politikkii ja niitä toimii mitä norjalaiset esivallat oon ajanheet saamelaissii ja kväänii/norjansuomalaissii kohthaan sekä paikalisesti ja regiunaalisesti, aina noin vuoesta 1800 ja kiini tähän päivhään saakka. Kommisjuuni saattaa kans mennä kauvemaksi takaisin aijassa jos siihen oon hyvä syy. Kommisjuuni tutkii ja dokymenteeraa politikin ideologiita ja moolii, sen läpiviemisen toimitappoi ja vaikutuksii privaattipersuuniile ja joukoile. Jos kommisjuuni meinaa ette yhtä teemaa oon eriliikaisen tärkkee tutkiit nöijemin, se saattaa prioriteerata tämän muitten teemoin eele. Kommisjuuni tekkee eriliikaisesti arveluksen koulun rollista, mutta se häyttyy kans tutkiit muun myötä uskonollisten, akadeemisten, kylttyyristen tahi sosiaalisten institysjuuniitten ja organisasjuuniitten tekkoi.

Kommisjuuni ottaa huomihoon ette joukkoin sisälä oon viljasti monenlaisuutta, ja ette joukkoin välilä oon eroituksii. Ideoloogiset argumentit ja praktinen politikki saamelaissii ja kväänii/norjansuomalaissii kohthaan ei olheet yhenlaiset, ei näitten joukkoinkhaan sisälä. Tähän kuuluu geograaffissii eroituksii. Varhemista tutkimuksista näkkyy esimerkiksi ette kvääni-/norjansuomalaiset ja saamelaiset joukot, mikkä nähthiin rajaminuriteettiina, saathiin muun myötä turvalispolittisista syistä kokkeet ankaramppii polittissii toimitappoi ko muut. Kommisjuuni häyttyy muistaat ette sekä mutiivit, ideoloogiset hommavoimat ja konkreettiset, praktiset toimet ja jälkivaikutukset oon saattanheet olla erilaiset erilaisile joukoile, ja tässä yhtheyessä oon joukkoin sisäläki saattanu olla eroituksii, niin ko esimerkiksi sukupuolen jälkhiin.

Kommisjuuni kattoo kunka norjalaistamispolitikki vaikutti majuriteettiväjen näkemykshiin saamelaisista ja kvääniistä/norjansuomalaisista, ja näitten joukkoin omhiin ajatukshiin omasta kylttyyristä, kielestä ja kansasta. Kommisjuuni kattoo kans norjalaistamispolitikin konsekvenssii niitten jyriidisten tahi toelisten toimiin nävössä, jokka oon pantu toimheen ette paranttaat tahi toimiit tätä vasthaan. Kommisjuuni arvelee näitten toimiin oorninkkii erilaissii joukkoi kohthaan.

 

Kommisjuuni passaa sen pääle ette ihmisten omat kokemukset ja muistelukset tulhaan framile. Net ihmiset, keilä oon kokemuksii joita het haluthaan jakkaat, saahaan maholisuuen muistela oman muisteluksen, muun myötä siitä vääryyestä minkä tehthiin heitä itteensä tahi heän likheissii kohthaan, ja lisäksi kunka vääryyet oon vaikuttanheet tahi vaikutethaan heän elämäntilhaan.

Tutkiit norjalaistamispolitikin vaikutuksii tääpänä

Lisäksi ette kommisjuni kartoittaa histuuriilisen eistymisen ja kokemukset, se kattoo kans norjalaistamispolitikin jälkivaikutukset, ennen kaikkee saamen ja kväänin/suomen kielheen ja kylttyyrhiin tääpälisessä samfynnissa. Kommisjuuni kattoo kans materiaalissii ja sosiaalissii jälkivaikutuksii, ja kunka norjalaistamispolitikki oon vaikuttannu ihmisten tervheytheen ja identiteetthiin, joukkoina ja indiviidiinä. Kommisjuuni tutkii kans norjalaistamispolitikin jälkivaikutuksii tääpälisessä samfynnissa, niin ko vihapraattii ja diskrimineerinkkii.

Ehottaat toimii tulleevaa sovinttoo varten

Kommisjuuni ehottaa toimii jokka saatethaan luoa enämpi samanarvoisuuttaa majuriteetti- ja minuriteettiväjen välile. Het ehotethaan kans toimii jokka saatethaan informeeraata ja lisätä ylheistä tiettoo saamelaisten ja kvääniin/norjansuomalaisten tääpälisestä histuurista ja kylttyyristä. Tämä saattaa esimerkiksi olla toimet ette eesauttaat saamen ja kvääniin/suomen kieltä ja kylttyyrii, tahi informeerata ja jakkaat tiettoo norjalaistamispolitikista ja sen vaikutuksista majuriteettiväjele. Tässä yhtheyessä se oon luonolinen ette kommisjuuni kans tekkee arveluksen nykyisistä sovinon toimista.

Kommisjuunin työn päämooli oon luoa yhtheisen ymmäryksen menneisyyestä ja saaha laajeman tieon meän yhtheisestä histuuriista. Sen tähen kommisjuuni löyttää lopulisen raportin lisäksi sopivat tavat jakkaat sen tieon mikä oon tullu esile. Tämän saatethaan tehä digitaalisten medioitten/internetin kautta, ja kans yhtheistyössä tradisjunellisten joukkomedioitten kans ja muitten kanaaliitten kautta, jos kommisjuuni löyttää niistä hyöttyy.

Metuudi

Kommisjuuni työtelee systeemaatisesti likheisessä yhtheistyössä miljöitten ja organisasjuuniitten kans, niin ette heitä involveerathaan ja konsulteerathaan työperiuudin aikana. Tätä moolii varten kommisjuuni arvelee ette perustethaan yhen tahi usseeman referansijoukon tahi vastaavii yhtheistyöfoorumiita, missä näitten miljöitten ja organisasjuuniitten representantit oon myötä.

Kommisjuuni pittää sekä kirjalissii ja suulissii kalttiita. Ko oon tarvet, kommisjuuni käyttää tolkkii ko het puhuthaan informantiitten kans. Se oon kans maholinen ette informantit saatethaan jakkaat omat histuuriit muitten ilmaisutappoin kautta, niin ette maholisen monet äänet kuuluthaan.

Kommisjuunin alkupunktina oon tutkimus joka oon jo olemassa. Tämä luopi pääpohjan kommisjuunin raportille. Jos kommisjuuni löyttää tutkimuksessa tietoreikkii, se saattaa itte tahi muitten yhtheistyöpartneriitten avula tutkiit arkiiviita tahi muuta kalttiimateriaalii niin ette kartoittaat, kuvvaila ja dokymenteerata vissiitä teemoi. Kommisjuuni saattaa kans yhtenä toimena ehottaat assiita mitä pitäis tutkiit, niin ette kommisjuunin moolin sautethaan.

Kommisjuuni kokkoo indiviidiin ja joukkoin omat histuuriit mikkä kuuluthaan norjalaistamispolitikkhiin. Sen kommisjuuni tekkee kohatteluitten ja/tahi intervjyyiitten kautta. Ihmiset saatethaan kans kirjoittaat ylös omat histuuriit, ottaat ylös oman äänen tahi filmata ittensä, tahi muula tavala muistela omat histuuriit ja lähättäät nämät kommisjuunile. Kvalifiseeratuitten tutkimusinstitysjuuniitten yhtheistyöpartnerit saatethaan kovota kaikki histuuriit tahi osan näistä paikalismiljöissä tahi muissa paikoissa. Tähän laihiin kommisjuuni ottaa joukkoin oman ymmäryksen heän histuuriista työn alkupunktiksi.

Samanliikaissii tutkimuksii oon aloitettu tahi plaanathaan Suomessa ja Ruottissa. Kommisjuuni kannattaa ajatella pohjaismaisen perspektiivin pääle, ja hakkeet kontaktii muitten Pohjaismaitten kolleegoitten kans.

Kovotun materiaalin annethaan Arkiivivärkile (Arkivverket) sitte ko kommisjuunin työ oon valmis. Tässä materiaalissa oon persunaaliherkät informasjuunit, ja siksi sitä häyttyy käsitellä tavala mikä suojelee kalttiin. Samala tämä oon materiaali mikä oon merkittäävää tutkiijoile kans hiljemin. Siksi siihen pittää olla pääsy tulleevaisuuen tutkimusta varten. Sen tähen kommisjuunin arkiivin klausuleerathaan, ja siihen päässyy varten laitethaan reekelit. Tähän laihiin turvathaan ette pääsyn arkiivhiin annethaan tyhä tutkiijoile kekkä työtelhään eettisten suuntalinjoin jälkhiin ja otethaan vaarin privaattihenkkiin priivaattielämän suojelun vaatimuksesta tyvyttäävälä tavala.

Kommisjuuni auttaa ette seuraamatutkimusta saatethaan tehä työperiuudin aikana.

Raamivaatimukset

Tarpheeliset ökonoomiset resyrsit kommisjuunin työtä varten tulhaan staatinbydsjetin kautta.

Kommisjuunila oon oma sekretariaatti.

Viraliset esivallat ja muut, kekkä tehhään viralissii tehtääviitä, piethään anttaat sen avustuksen mikä oon tarpheelinen, niin ette kommisjuuni saattaa vieä läpi net tehtäävät mitä sen mandaatti määrää.

Kommisjuunin työ häyttyy olla valmis ennen 1. septemperikuuta vuona 2022. Raportin annethaan Isotingan presidenttijoukole. 

Jos kommisjuuni tykkää ette se oon hyötylistä, niin se saattaa anttaat osaraporttiita työperiuudin aikana.

 

*1 Tämä ei ole viralisesti päätetty nimi

    Postiadressi

  • Sannhets- og forsoningskommisjonen
  • Handelshøgskolen
  • Postboks 6050 Langnes
  • 9037 Tromsø