Mandáhta

Kommišuvnna namma lea «Kommišuvdna guorahallat dáruiduhttinpolitihka ja vearrivuođa sápmelaččaid ja kvenaid ja norggasuopmelaččaid vuostá (duohtavuođa- ja soabahankommišuvdna)».

Duogáš

Norgga eiseválddit leat áigodagain gitta 1900-logu loahpageahčái čađahan dakkár politihka sápmelaččaid, kvenaid ja norggasuopmelaččaid ektui mas ledje duođalaš negatiiva váikkuhusat sin kultuvrii, gillii, identitehtii ja eallindiliide. Dát politihkka gohčoduvvo dávjá dáruiduhttinpolitihkkan.

Sihke rievttálaččat ja duohtavuođas leat maŋimus golmma logijagis čađahuvvon doaibmabijut váidudan dihtii dan.

Maŋimus 30 jagis leat erenoamážit sápmelaččaid vuoigatvuođat nannejuvvon ollu lágaid ja ásahusaid bokte. Láhka Sámedikki ja eará sámi vuoigatvuođaid birra (sámeláhka) bođii fápmui 1987:s, ja Sámediggi rahppojuvvui 1989:s. Stáhta ovddasvástádus das ahte sihkkarastit sápmelaččaide vuoigatvuođa ovddidit iežaset kultuvrra, giela ja servodateallima, váldojuvvui mielde Vuođđoláhkii 1988:s. 1990:s ratifiserii Norga vuosttaš riikan ILO-konvenšuvnna nr. 169 álgoálbmotvuoigatvuođaid birra. 2005 mannosaš Finnmárkoláhka galgá earret eará láhčit dilálašvuođaid dasa ahte Finnmárkku eatnamat ja luondduresurssat galget hálddašuvvot buoremus ávkin fylkka ássiide ja earenoamážit vuođđun sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii (§ 1). Stáhta lea maid šállošan ovddeš politihka sápmelaččaid ektui.

Dakko bokte ahte Norga guorrasii Eurohpáráđi jagi 1995 rámmakonvenšuvdnii nationála minoritehtaid suodjaleami birra, maid Norga ratifiserii 1999:s, ožžo kvenat/norggasuopmelaččat stáhtusa nationála minoritehtan Norggas. Kvenagiella dohkkehuvvui minoritehtagiellan Norggas 2005:s.

Dat ii hehtten dan ahte dat vearrivuohta mii geavai sápmelaččaide ja kvenaide/norggasuopmelaččaide, dagahii háviid mat eai dál ge vel leat savvon, ja mat váikkuhit sápmelaččaid, kvenaid/norggasuopmelaččaid ja majoritehtaálbmoga gaskavuhtii dál.

Áiggi mielde lea čuožžilan sávaldat ahte galggašii ásahuvvot almmolaš kommišuvdna man bargamuššan livččii guorahallat dáruiduhttinpolitihka ja dan váikkuhusaid, eará riikkaid sullasaš kommišuvnnaid inspirašuvnna vuođul. Sámediggi lea leamaš mielde váikkuheamen dakkár kommišuvnna ásaheapmái. Stuorradiggi mearridii geassemánu 20. b. 2017 ahte dakkár kommišuvdna galgá ásahuvvot, gč. Dokument 8:30 S (2016–2017) ja Innst. 493 S (2016–2017).

Fáddá

Fáddán kommišuvnna bargui lea Norgga eiseválddiid dáruiduhttinpolitihkka sápmelaččaid ja kvenaid/norggasuopmelaččaid ektui, ja dat váikkuhusat mat dán politihkas leat leamaš ovttaskasolbmuide ja joavkkuide ja majoritehtaálbmoga ja sápmelaččaid ja kvenaid/norggasuopmelaččaid gaskavuhtii. Kommišuvdna galgá vuosttažettiin kártet dáruiduhttinpolitihka váikkuhusaid sápmelaččaid ja kvenaid/norggasuopmelaččaid vejolašvuođaide geavahit ja doaimmahit iežaset giela, kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid. Dan oktavuođas galgá kommišuvdna maiddái guorahallat dáruiduhttinpolitihka váikkuhusaid majoritehtaálbmogii, man muddui dat lea bohciidahttán vealaheami ja ovdagáttuid sápmelaččaid ja kvenaid/norggasuopmelaččaid vuostá.

Ulbmil

Guorahallama ulbmil lea láhčit vuođu dasa ahte sápmelaččaid ja kvenaid/norggasuopmelaččaid vásáhusat Norgga eiseválddiid politihkain dohkkehuvvojit, ja dat váikkuhusat dáin vásáhusain mat leat leamaš sidjiide joavkun ja indiviidan. Áigumuššan lea ásahit oktasaš áddejumi das mo eiseválddit ja Norgga servodat lea meannudan olles kvena ja sámi álbmogiid vuostá dahje dáid álbmogiid osiid vuostá ja sin kultuvrra vuostá.

Guorahallamis galgá leat boahtteáiggediđolaš perspektiiva. Váldoulbmilin lea ahte kommišuvdna, dakko bokte ahte ásahit oktasaš áddejumi dáruiduhttinpolitihkas ja dan váikkuhusain, galgá láhčit dasa ahte ain galgá leat seanadeapmi gaskal sápmelaččaid, kvenaid/norggasuopmelaččaid ja majoritehtaálbmoga.

Bargamušat

Kommišuvnna bargamuš lea golmmaoasat.

Historjjálaš kárten

Kommišuvnna bargamuššan lea kártet ja válddahit Norgga eiseválddiid politihka ja meannudeami ja doaimma sápmelaččaid ja kvenaid/norggasuopmelaččaid vuostá, báikkálaččat, regiovnnalaččat  ja nationálalaččat, sullii 1800 logu rájes gitta otnážii. Kommišuvdna sáhttá maid mannat maŋŋelebbui áiggis jus gávdná siva dasa. Kommišuvdna galgá guorahallat ja duođaštit politihka ideologiija ja ulbmiliid, daid váikkuhangaskaomiid mat geavahuvvojedje dan čađaheapmái, ja váikkuhusaid ovttaskasolbmuide ja joavkkuide. Jus kommišuvdna gávnnaha muhtun fáttá erenomáš dehálažžan guorahallat lagabui, de dat sáhttá dan vuoruhit ovddabeallai eará fáttáid. Kommišuvdna galgá erenoamážit árvvoštallat skuvlalágádusa rolla, muhto galgá maiddái árvvoštallat earret eará oskkolaš, akademihkalaš, kultuvrralaš dahje sosiála ásahusaid ja organisašuvnnaid doaimmaid iežas guorahallamiin.

Kommišuvdna galgá váldit vuhtii stuorra máŋggabealatvuođa siskkáldasat joavkkuin, ja erohusaid joavkkuid gaskkas. Eai lean ideologalaš vuođustusat ii ge geavatlaš politihkka sápmelaččaid ja kvenaid/norggasuopmelaččaid ektui ovttalágan, ii ge siskkáldasat dáin joavkkuin. Dasa gullet maiddái geográfalaš earut. Ovdalis dutkamiid gávdnosat sáhttet ovdamearkka dihtii čujuhit ahte kvenaid/norggasuopmelaččaid ja sápmelaččaid joavkkut mat definerejuvvojedje rádjaminoritehtan, earret eará sihkarvuođapolitihka geažil, gillájedje garrasat politihkalaš gaskaoapmegeavahemiid go earát. Kommišuvdna galgá barggustis atnit muittus ahte motiivvat, ideologalaš jođihanfámut ja konkrehta, geavatlaš doaibmabijut ja váikkuhusat sáhttet leat leamaš sierraláganat dan oktavuođas joavkkuid siskkabealde, ovdamearkka dihtii sohkabeliid ektui.

Kommišuvdna galgá maid geahčadit mo dáruiduhttinpolitihkka váikkuhii dasa mo majoritehtaálbmot geahčai sápmelaččaid ja kvenaid/norggasuopmelaččaid, ja dasa mo dát joavkkut gehčče iežaset kultuvrra, giela ja álbmoga. Seamma láhkai galgá kommišuvdna geahččat dáruiduhttinpolitihka váikkuhusaid daid rievttálaš dahje geavatlaš doaibmabijuid vuođul mat leat čađahuvvon dasa ahte dan váidudit dahje caggat. Kommišuvdna galgá maiddái árvvoštallat dáid doaibmabijuid čađaheami iešguđet joavkkuid ektui.

Kommišuvdna galgá fuolahit ahte persovnnalaš vásáhusat ja historjját bohtet ovdan, dainna lágiin ahte láhčit dasa ahte ovttaskasolbmot geain leat vásáhusat maid sii háliidit juogadit earáiguin, besset muitalit iežaset historjjá, ja maiddái dan vearrivuođa birra mii čađahuvvui sin vuostá persovnnalaččat dahje eará lagašolbmuid vuostá, ja dan birra mo vearrivuohta lea váikkuhan dahje váikkuha sin eallindilálašvuhtii.

Guorahallat dáruiduhttinpolitihka váikkuhusaid dál

Dasa lassin ahte kártet historjjálaš ovdáneami ja vásáhusaid, galgá kommišuvdna geahčadit dáruiduhttinpolitihka váikkuhusaid dál, vuosttažettiin sámi ja kvena/suoma giela ja kultuvrra ektui dálá servodagas ja ávnnaslaš, sosiála, dearvvašvuhtii ja identitehtii guoskevaš váikkuhusaid dáruiduhttinpolitihkas sihke joavkkuide ollislaččat ja ovttaskasolbmuide. Viidáseappot galgá kommišuvdna guorahallat dáruiduhttinpolitihka váikkuhusaid dálá servodagas, ovdamearkka dihtii vaši dovddahemiid ja vealahemiid.

Evttohit doaibmabijuid viidásat seanadeapmái

Kommišuvdna galgá evttohit doaibmabijuid mat ovddidit stuorát dásseárvvu gaskal majoritehta- ja minoritehtaálbmoga, ja evttohit doaibmabijuid mat sáhttet leat mielde juohkimin dieđuid ja loktemin máhtu servodagas sámi ja kvena/norggasuopmelaččaid dálá historjjá ja kultuvrra birra. Sáhttet leat dakkár doaibmabijut mat leat mielde ovddideamen sámi ja kvena/suoma giela ja kultuvrra dahje juohkimin dieđuid ja gaskkusteamen máhtu dáruiduhttinpolitihka birra ja dan váikkuhusaid birra majoritehtaálbmogii. Dan oktavuođas lea lunddolaš ahte kommišuvdna maiddái árvvoštallá daid seanadandoaibmabijuid mat leat doaimmas.

Go oktasaš áddejumi ásaheapmi vássánáiggis ja govddit máhttu min oktasaš historjjás lea váldoulbmil kommišuvnna bargui, de galgá kommišuvdna dasa lassin ahte geiget loahpparaportta, hutkat heivvolaš vugiid mo gaskkustit dan máhtu maid sii háhket. Dan sáhttá dahkat digitála mediaid/interneahta geavahemiin, ovttasbarggu bokte árbevirolaš hivvodatmediaiguin ja eará kanálaid bokte maid kommišuvdna gávnnaha ávkkálažžan.

Metoda

Kommišuvdna galgá láhčit systemáhtalaš ja lagas ovttasbargui guoskevaš birrasiiguin ja organisašuvnnaiguin nu ahte dat searvvahuvvojit bargui ja konsulterejuvvojit barggu vuolde. Dan oktavuođas galgá kommišuvdna árvvoštallat ásahit ovtta dahje eanet referánsajoavkkuid dahje sullasaš ovttasbargoforumiid namuhuvvon birrasiid ja organisašuvnnaid várás.

Kommišuvdna berre geavahit sihke čálalaš ja njálmmálaš gálduid. Kommišuvdna galgá geavahit dulkkaid dárbbu mielde ságastaladettiin informánttaiguin. Sáhttá maid leat vuogas diktit informánttaid muitalit iežaset historjjáid eará ovdanbuktinvugiid bokte sihkkarastin dihtii ahte oažžut ságaide nu ollu iešguđetlágan joavkkuid go vejolaš.

Kommišuvdna galgá váldit vuođu dan dutkamis mii lea dahkkojuvvon suorggis dán rádjai ja geavahit dan váldovuođđun iežaset ovdanbuktimii. Jus kommišuvdna oaidná váilevašvuođaid dálá dutkama máhtus, de dat sáhttá ieš dahje ovttasbargoguimmiid vehkiin guorahallat arkiivvaid dahje eará guoskevaš gálduid kárten, válddahan ja duođaštan dihtii dihto fáttáid. Kommišuvdna sáhttá maid evttohit doaibmabidjun viidásat dutkama ollašuhttin dihtii kommišuvnna ulbmila.

Kommišuvdna galgá čohkket ovttaskasolbmuid ja joavkkuid iežaset historjjáid mat čatnasit dáruiduhttinpolitihkkii earret eará dakko bokte ahte lágidit čoahkkimiid ja/dahje jearahallamiid ja láhčit dasa ahte ovttaskasolbmot sáhttet muitalit iežaset historjjáid dainna lágiin ahte geigejit/sáddejit čálalaš ávdnasiid, jietna- dahje videobáddemiid dahje eará hápmásaš ávdnasiid. Dakkár muitalusaid čohkkema sáhttet ollásit dahje muhtun muddui dutkanásahusaid, báikkálaš birrasiid dahje eará báikkiid gelbbolaš ovttasbargoguoimmit čađahit. Nu sáhttá kommišuvdna váldit vuođu das mo joavkkut ieža áddejit iežaset historjjá.

Sullasaš guorahallamiid leat čađaheamen dahje plánemin Suomas ja Ruoŧas. Kommišuvdna ávžžuhuvvo atnit davviriikkalaš perspektiivva čalmmis, ja gulahallat kollegaiguin dain eará davviriikkain.

Čohkkejuvvon ávdnasat geigejuvvojit Arkiivalágádussii go kommišuvnna bargu loahpahuvvo. Lea čielggas ahte dáin ávdnasiin leat olbmuide guoski sensitiiva dieđut ja danne ferte daid gieđahallat dakkár vugiin mii addá oadjebas suodjalusa eaiggádii. Seammás leat dát dakkár ávdnasat main lea stuorra árvu dutkiide maiddái maŋŋá, ja daid berrejit dutkit beassat geavahit boahtteáiggi dutkamii. Danne ferte kommišuvnna arkiivva klausuleret, ja ráhkadit beassanlohpenjuolggadusaid daid várás, vai sihkkarastojuvvo ahte dušše dat dutkit geat barget ásahuvvon etihkalaš njuolggadusaid vuođul ja geat áigot dohkálaš vuogi mielde fuolahit ovttaskasolbmuid gáibádusaid sin priváhtaeallima suodjaleapmái, ožžot beassanlobi arkiivii.

Kommišuvdna ávžžuhuvvo váikkuhit dasa ahte sáhttá čađahit čuovusdutkama oktanaga kommišuvnna bargguin.

Rámmaeavttut

Ruđat mat dárbbašuvvojit kommišuvnna bargui, juolluduvvojit stáhtabušeahta bokte.

Kommišuvnnas galgá leat sierra čállingoddi.

Almmolaš eiseválddit ja earát geat čađahit bargguid almmolašvuođa bealis, galget addit dan veahki mii dárbbašuvvo vai kommišuvdna sáhttá čađahit daid bargamušaid mat bohtet ovdan dan mandáhtas.

Kommišuvdna galgá válmmastit barggus ovdal čakčamánu 1. b. 2022 ja geiget raporttas Stuorradikki presideantagoddái.

Jus kommišuvdna dan gávnna ávkkálažžan, de dat sáhttá geiget oasseraporttaid barggu vuolde.

    Poastačujuhus

  • Sannhets- og forsoningskommisjonen
  • Handelshøgskolen
  • Postboks 6050 Langnes
  • 9037 Tromsø